Pehmeitä arvoja.

Kuten sanottu, aloitan blogini arkistoja kaivamalla ja esittelemällä aiempaa tuotantoani. Nyt kun piparit on jo käyty läpi, siirryn piirakkaan.

Tein tämän kukkaron mummulleni 70-vuotislahjaksi. Näitähän on tullut nähtyä kaikenlaisissa käsityöpuodeissa jo vuosien ajan, mutta halusin itse yrittää rypyttämistä. En ole tehnyt karjalanpiirakoita itse kuin yhden kerran ja silloinkin vain assistentin roolissa, mutta rypytystaito kulkee kuulema suvussa.

 

Toiseen pehmoiseen lahjaan sain idean Michel Gondryn elokuvasta The Science of sleep, jonka upeat unijaksot on rakennettu mm. aaltopahvista ja kankaista. Tämän puhelimen tein joululahjaksi rakkaalle ihmiselle, jotta hän voi soittaa milloin vain on hätä.  Seuraavaksi jouluksi suunnittelin tekeväni hänelle pehmeän puhelinluettelon, jossa olisi ollut ommellut karikatyyrit ystäväpiiristä, mutta se jäi tekemättä, ikävä kyllä.