Colleen Hoover: Se päättyy meihin

Colleen Hoover on suuren suosion erityisesti sosiaalisessa mediassa saavuttanut yhdysvaltalaiskirjailija. Se päättyy meihin on ensimmäinen häneltä suomennettu romaani.

Kirja kertoo Lily Bloomista, jolla on hankala perhehistoria. Hänen isänsä on ollut hyvin ilkeä ja väkivaltainen, pääosin äitiä kohtaan. Lily on joutunut kotona pelkäämään äitinsä puolesta. Hän miettii, miksi äiti ei koskaan jättänyt isää. 15-vuotiaana Lily tutustuu samaa koulua käyvään kodittomaan Atlas-poikaan, joka asuu naapuritontin autiotalossa. Nuoret ihastuvat ja rakastuvat. Rakkaustarina kuitenkin päättyy sydäntäsärkevästi. Tästä kaikesta Lily pitää päiväkirjaa, jota hän kirjoittaa kirjemuodossa idolilleen Ellen Degeneresille.

Kymmenisen vuotta myöhemmin Lily asuu Bostonissa. Hänen vihaamansa isä on juuri kuollut. Hautajaisten jälkeen hän tutustuu kattoterassilla hurmaavaan nuoreen neurokirurgiin, Ryleen. Lily ja Ryle haluavat eri asioita, mutta eivät lopulta pysty pitämään näppejään erossa toisistaan. Lilyn elämä kukoistaa: hän on juuri perustanut unelmiensa kukkakaupan, ja rakkauselämässäkin tapahtuu. Samoihin aikoihin Lily törmää sattumalta teinirakkauteensa Atlakseen. Menneisyys alkaa toistaa itseään ikävä tapahtuma toisensa jälkeen.

Se päättyy meihin on viihdyttävä, koukuttava, kuuma, ahdistava ja yllättävä. Se sisältää romantiikkaa ja erotiikkaa, iloa ja onnea, alastomia totuuksia, vihaa, mustasukkaisuutta ja väkivaltaa. Ennen kaikkea se on perhe- ja parisuhdeväkivallan monipuolinen ja ajatuksia herättävä kuvaus. Kirja valaisee hyvin sitä, miksi väkivallan uhrit usein jäävät tilanteeseen liian pitkäksi aikaa eivätkä aseta pahoinpitelijäänsä vastuuseen. Helppohan se on ulkopuolisena ja jälkikäteen miettiä, miksi ihmeessä joku ei lähtenyt jo ensimmäisen varoitusmerkin tai pahoinpitelyn jälkeen – tai viimeistään toisen tai kolmannen. Taustalla voi olla uskoa parempaan, rakkautta, vastuuntuntoa, lapsia.

Suhtauduin kirjaan aluksi hieman ennakkoluuloisesti, sillä se oli saanut osakseen niin suurta hypetystä. Voisiko se todella olla sen arvoinen? Mikään kaunokirjallinen mestariteos se ei välttämättä ole, mutta erittäin koukuttava, viihdyttävä sekä tunteita ja ajatuksia herättävä kylläkin. Joten kyllä, pidin siitä. Osa tapahtumista oli tosin hieman epärealistisia. Kirjaan oli mielestäni myös yhdistetty ehkä vähän liikaa epäonnea ja erilaisia ahdistavia kokemuksia. Vähempikin olisi riittänyt vahvan tunnekokemuksen herättämiseksi. Hauska yksityiskohta oli Ellen Degeneresin tärkeä rooli Lilyn teini-iässä, sillä itsekin seurasin aikoinaan Ellenin ohjelmaa.

Äänikirjan lukija Usva Kärnä on yksi suosikkilukijoistani. Olen tottunut kuulemaan häntä Lucinda Rileyn kirjoissa, erityisesti Seitsemän sisarta -sarjassa. Aluksi olikin yllättävän häiritsevää kuunnella häntä lukemassa jotakin aivan muuta, sillä yhdistin hänet hyvin vahvasti Rileyn ”ääneen” ja D’Apliesen sisarten tarinaan. Asiaa ei myöskään helpottanut se, että yksi Hooverin kirjan henkilöistä on nimeltään Atlas, joka on sattumoisin myös sisarten adoptioisän nimi. Lopulta siihen onneksi tottui, ja pystyin nauttimaan Kärnän lukemisesta.

Colleen Hoover: Se päättyy meihin
WSOY 2023
11t 21min
Kääntäjä: Sirpa Parviainen
Lukija: Usva Kärnä