Marja-Liisa Vilhunen: Kaiken keskellä yksin
Marja-Liisa Vilhusen omakustanteinen Kaiken keskellä yksin on novellikokoelma, joka sisältää kaksikymmentä lyhyttä tarinaa vanhusten elämästä. Novellit ovat fiktiota, mutta tarinoiden inspiraationa ovat olleet todelliset tapahtumat ihmisten arjessa ja esimerkiksi uutisissa. Vilhunen on eläköitynyt psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on aiemmin kirjoittanut työuransa pohjalta tietokirjan Hoitajan arkipäivä (Reuna 2016). Innostuin lukemaan novellikokoelman kuultuani kirjailijan esityksen omista kirjoistaan Kirjakantti-tapahtumassa marraskuussa 2022.
Novellien yhdistävänä tekijänä on vanhukset, mutta aihetta katsotaan tarinasta riippuen monesta näkökulmasta: vanhusten itsensä, heidän sukulaistensa ja läheistensä, naapurien ja ohikulkijoiden sekä hoitajien. Tarinat ovat täynnä vanhusten tavallista arkea, hyvää elämää, yksinäisyyttä ja monenlaisia ongelmia sekä läheisten rakkautta, väsymystä ja hyväksikäyttöäkin. Hoitohenkilökunnan kokemuksissa korostuvat hoidettavista välittäminen ja halu tehdä asioita paremmin ja inhimillisesti, ja toisaalta eettinen kuormitus, ahdistus ja suru, kun tehostaminen ja resurssien puute eivät sitä mahdollista.
Novellit ovat mukavan arkisia ja samaistuttavia kertomuksia. Vaikka niissä on surullisia ihmiskohtaloita ja epäoikeudenmukaisuutta, kerronta on välillä myös kaunista ja humoristista. Kirja on kevyttä luettavaa hankalasta aiheesta huolimatta. Vanhusten hoito on kriisissä ja siitä keskustellaan muutenkin paljon esimerkiksi mediassa. Novelleissa käsitellyt asiat koskettavat varmasti jokaista – ikääntyviä itseään, hoitoalalla työskenteleviä, ikääntyvien läheisiä, sukulaisia ja naapureita – ja antavat ajattelemisen aihetta. Kaunokirjalliset tarinat antavat mahdollisuuden sukeltaa aiheeseen liittyviin arjen kokemuksiin.
Novellikokoelma kaunokirjallisuuden muotona oli minulle suhteellisen uusi kokemus. Teini-ikäisenä luin SinäMinä- ja Regina-lehtiä, joissa oli paljon novelleja, mutta sen jälkeen novellien lukeminen on unohtunut yhtä Jojo Moyesin kirjaa lukuun ottamatta. Kokemus oli positiivinen. Novellit olivat mukavan lyhyitä ja nopealukuisia. Välillä tosin tuntui, että tarina loppui kuin kanan lento ja olisin halunnut lukea lisää, mutta se saattaa liittyä novellimuotoonkin. Nyt pyytäisinkin teiltä suosituksia hyvistä novelleista ja novellikokoelmista! Mikä on teihin iskenyt erityisesti? Onko yleissivistäviä tai kaunokirjallisuuden kaanoniin kuuluvia novelleja, jotka mielestänne ehdottomasti pitäisi lukea?
Marja-Liisa Vilhunen: Kaiken keskellä yksin
BoD 2022
191 s