Mia Myllymäki: Huomistarhuri

Mia Myllymäen romaani Huomistarhuri on dystooppinen/utooppinen kuvaus lähitulevaisuudesta, jossa luonnonmullistuksissa henkiin jääneet yrittävät luoda kestävämpää yhteiskuntaa.

Stille Triple on joutunut pakenemaan kotimaastaan Suomesta ja puolisonsa luota, kun Pohjois-Eurooppa on luonnonmullistusten ja ilmastonmuutoksen vuoksi jäätynyt ja muuttunut elinkelvottomaksi. Stille on pakomatkallaan joutunut tekemään traumaattisia valintoja, jotka synkkinä muistoina kalvavat mieltä edelleen. Stille totuttelee uuteen elämäänsä Euroopan toiseksi suurimmassa turvapaikassa, ekokaupunki Egalecossa, jonne ihmiset ovat luoneet uudenlaisen yhteiskunnan ja asuinympäristön, egalitarian. Egalitarian arvoihin kuuluvat ekologisuus, luonnon kunnioittaminen, toivo, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, yhtenäisyys ja valoisa tulevaisuus. Introvertti Stille painiskelee traumojensa ja egalitariassa elämiseen liittyvän yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kanssa. Rauhallinen työ kirjaston vartijana on kuitenkin hänelle mieleen.

Sitten Pohjois-Amerikan Uusvalloista saapuu väkeä, presidentti mukaan lukien, pyytämään apua paikallisten turvapaikkojen kehittämiseen. Stille lähtee muutaman muun vapaaehtoisen kanssa Atlantin toiselle puolelle Haven of Foxin turvapaikkaan tutkimaan asuinolosuhteita ja yhteiskunnan toimintaa ja opastamaan egalitarian mukaiseen elämään. Olosuhteet järkyttävät egalecolaisia. Ruoasta on pulaa, sillä ympäristö on pahoin kärsinyt. Ihmiset asuvat ahtaasti, eikä tasa-arvosta ole tietoakaan. Toivo paremmasta on kateissa. Mitä pidempään Stille ja kumppanit asuvat ja työskentelevät turvapaikassa ja keskustelevat johdon ja asukkaiden kanssa, sitä enemmän he huomaavat epäkohtia, hengenvaarallisuuteen saakka.

Huomistarhuri on kiehtova kuvaus mahdollisesta lähitulevaisuudesta ja siitä, miten ekokatastrofin jälkeen voisi luoda uudenlaista, hyvää elämää. Olen lukenut ja ja katsonut paljon dystopioita, ja tämäkin kertomus toimii mainiosti. Myllymäki yhdistää kivasti sekä suomalaista että globaalia näkökulmaa, joskin viittaukset Suomeen jäävät hieman vähemmälle takaumien ja muistojen muodossa. Pelottavan ekokatastrofin vastapainona kirjassa on valoisa sanoma: toivo ja mahdollisuus parempaan niin ihmisten kuin ympäristönkin kannalta.

 

Mia Myllymäki: Huomistarhuri
Gummerus 2023
17t 23min
Lukija: Kid Kokko