Seksi raskauden aikana tuntuu olevan kiinnostava, mutta vähän hys,hys aihe. Onneksi nykyään siitäkin jo puhutaan ja turhia harhakäsityksiä karsitaan. Ei tarvitse mennä montaa sataa vuotta taaksepäin kun ”sivistyneet” kansat lukitsivat naisensa heti raskauden alettua pimennettyihin huoneisiin makuuasentoon, eikä suinkaan miehen kanssa! Vielä viimevuosikymmeninäkin on kuhistu siitä, että orgasmi ei VOI olla hyväksi masussa asustelevalle ihmisen alulle. (On se. Siitä lisää kohta.)

Yksi mikä itseäni aina naurattaa on nämä selvästikin ensikertalaiset, jotka huolestuvat siitä että mitä jos vauva huomaa… Nii-in. Kaikki jotka ovat vastasyntyneitä nähneet tietävät, että nämä kullannuput eivät juuri tajua mistään mitään. Jos on lämmintä, ei ole nälkä, ja olo on hyvä, he ovat tyytyväisiä. Ja masusta ei onneksi valitukset kuulu. 😉

Nyt siihen hyvään oloon. Siinä vaiheessa kun nainen saa orgasmin, hänen aivonsa vapauttavat verenkiertoon koktailin erilaisia mielihyvähormooneja. Nämä samat hormoonit kulkeutuvat istukan kautta myös lapseen. Ja lapsi reagoi samalla tavalla kuin aikuinenkin näihin hormooneihin: hän tuntee suurta tyytyväisyyttä ja rentoutuu raukeaan ihanuuteen. Miten tämä voisi olla haitallista lapselle??? Onko onnellisuuden tunne jotenkin pahasta?

Raskauden aikana monet naiset nauttivat seksistä tavallista enemmän. Orgasmit ovat helpompia, tiheämiä ja isompia, kiihottuminen nopeampaa, ja muutenkin nautinto tuntuu olevan huipussaan useammin kuin yleensä. Ja seksikin on mielessä useammin kuin yleensä.

Tietysti poikkeuksiakin löytyy, on niitä joiden olotila vie ajatukset kauas pois seksistä, on pahoinvointia, kipuja ynnä muuta. Ja joillekin kehon muuttuminen on liikaa ja heitä alkaa ällöttää ”lihavuus” eivätkä he halua kenekään muunkaan nauttivan uusista muodoistaan. Surullista, mutta totta. Eikä sovi unohtaa niitä, joilta seksi kielletään varmuuden vuoksi raskauden jatkumisen takia. Itsekin kuuluin tähän ryhmään piinalliset puolitoista viikkoa.

Itse taas olen tavallisestikin aika aktiivinen seksin saralla. Mielestäni pari-kolme kertaa päivässä vähintään neljänä päivänä viikossa on aika hyvä tahti. Ilmeisesti tämä on vähän liikaa useimmille… Kyllähän minä ilman seksiä pärjään, ei se siitä kiinni ole, en ole addiktoitunut. Satun vain nauttimaan seksistä. Voin kyllä hyvin olla pari viikkoa ilmankin, tosin sitten joudun kyllä ehkä pari kertaa auttamaan itseäni.. On ollut pätkiä joissa en ole harrastanut seksiä yli vuoteen. Joskus vain elämä menee niin.

Mutta pidän seksistä, noin yleensä. Jopa silloin kun olen kipeä, tai minulla on muuten huono olo. Eräs tuttavani joskus sanoi että hän ei voisi kuvitellakaan harrastavansa seksiä jos on paha olla, flunssa tms. Minä taas hyppään sitä suuremmalla innolla vällyjen väliin, koska tiedän kuinka paljon se parantaa yleistä olotilaa.

Valitettavasti minulle, kuten monille muillekin naisille, on käynyt niin että seksin nälkäni on vain kasvanut. Valitettavaa siis lähinnä miehelleni. Ja no tietysti sitä kautta itselleni, koska taidan olla liian vaativa muutenkin. Keikkatyö taitaa olla ainoa joka pelastaa mieheni terveyden. 😉 Viime aikoina olen koittanut muistaa että ihan kaikki eivät ole samanlaisia pupuja kuin itse olen, ja olen tarjonnut miehelleni hierontoja seksin sijaan. Saan läheisyyttä, hän saa nukkua jos siltä tuntuu, ja pahin panetus yleensä laantuu kun saan sivellä mieheni ihoa.

Yksi jännempi puoli raskauden aikaisessa orgasmissa on se, että nyt kun kohtu orgasmin vaikutuksesta kovettuu, sen huomaa. Tavallisestihan kohtu on niin pieni, että vaikka sama reaktio tapahtuu muulloinkin, sitä ei huomaa mistään. Nyt kun kohtu alkaa muistuttaa minikokoista keilapalloa (sekä muodoltaan että painoltaan) sen huomaa! Tykkäänkin aina sivellä masua rakastelun jälkeen, kun huomaa helposti juuri kuinka suureksi se on jo kasvanut.

Olen tavallisestikin hyvin orgasminen seksissä, mutta nyt raskauden aikana olen sitä enemmän ja isommin. Välillä tuntuu etten tiedä itkeäkö vai nauraa kun on niin suuria tunteita pelissä. Joskus teen varmuuden vuoksi kummatkin. 😉 Ja pikaisetkin ovat tavallista nautinnollisempia. Tosin nykyään ei kerta tahdo millään riittää…