Kasvutarinoita osa1

_MG_1079.jpg

Viime viikolla meillä koettiin taas yksi konkreettinen hetki sen suhteen, kuinka vauhdilla vauva kasvaa ja kehittyy. Oli nimittäin aika laskea pinnasängyn pohja alatasolle. Vauva ei ole vielä oppinut omatoimisesti nousemaan istuma-asentoon sängyssä, mutta yritys on ollut sitäkin kovempi. Tämän takia päätimmekin ottaa varman päälle ja laskea pohjan hyvissä ajoin.

Tässähän ei varsinaisesti sen kummempaa tapahtunut, pohja vain sängyssä alas ja vauva samanlailla sinne nukkumaan kuin muinakin öinä. Pohjaa laskiessani kuitenkin huomasin tunteideni nousevan pintaan. Muistelin, kuinka pieni vauva oli ensimmäisenä yönä kotona, minkälaisilla ratkaisuilla olemme tämän kahdeksan kuukauden aikana pyrkineet saamaan vauvan tuntemaan olonsa turvalliseksi omassa sängyssä, ja kuinka monta kertaa olen nostanut ja laskenut hänet sängystä, kun se oli vielä korkeammalla tasolla. Nyt olisikin aika totutella uuteen lasku- ja nostokorkeuteen. Myöskin on aika totutella ajatukseen, että tästä eteenpäin vauvan kehitysvauhti vain kovenee. Nyt meillä on sängyssä konttausasentoa hakeva pieni vauva, mutta ei mene aikaakaan, kun vauva taas kasvaa ja kehittyy lisää. Jouluna meidän talossa asustaakin sitten jo taapero… Apua, minne tämä aika oikein meneekään?

_MG_1100.jpg

Nämä kurkistukset ovat aina yhtä ihania, mutta hieman alkoi jännittämään, kun kädet hamuilivat jo sängyn laidan yläpuomia.

P8043156.jpg

Mainitsinkin jo aikaisemmin innostuksestani korjailla asioita. Sängyn pohjan korkeuden säätö olikin hyvä syy taas kaivaa esille työkalupakkini ja ruveta hommiin. Tällaisilla pikku fixailuilla onkin aina yhtä terapeuttinen vaikutus.

P8043158.jpg

P8043160.jpgSiinä se sitten on laskettuna.

P8043165.jpgKaikki paikoillaan. Tuon unipesän otimme itseasiassa pois pari päivää myöhemmin, kun vauva tuntui kasvaneen yli myös siitä. Se oli kuitenkin noin 4kk ajan, mitä mainioin apu rauhallisiin uniin. Vauvan villi pyöriminen tyssäsi reunoihin, joista sai mukavan halausotteen ja näin rauhaisan unen.

Saa nähdä, mitä seuraavaksi. Tuntuu, että tällähetkellä vauva oppii älyttömästi uutta aivan hirmuisella vauhdilla. Uskomatonta, että mun pieni vauva ei olekaan enää niin pieni. 

-Tuuli

Perhe Lapset Vanhemmuus

Flow 2016 – loppusanat

Parin päivän hengähdystauon jälkeen pystyn kirjoittamaan taas ajatuksiani, mitä FLOW-festivaaleista jäi päällimmäisenä mieleeni. Muutamalla sanalla kuvattuna ne ovat: ystävät, järetön luovuus ja taito, tungos, hyvä ruoka, tyylien kirjo sekä onnellisuus.

YSTÄVÄTVanhemmuus on karsinut monia menoja ihan syystäkin. Se on myös tarkoittanut sitä, että ystävien kanssa vietetty aika on jäänyt samalla vähäisemmälle verrattuna aikaisempaan. Viikonloppuna olikin ihanaa, kun sain kerralla oikein suuren annoksen ison ystäväporukan kanssa vietettyä laatuaikaa. Hykertenlen vieläkin onnesta sen rakkauden, onnellisuuden ja energian voimin, mitä viikonloppuna taas meidän porukasta säteili.

P8143403.jpg

P8133334-2.jpg

LUOVUUS JA TAITOFestivaalialue oli taas koristeltu näyttäväksi ja siinä riitti ihasteltavaa niin päivällä kuin illan hämärtyessäkin. Useat festivaalin esiintyjät myös ylittivät, ainakin minun, odotukset huimasti. Erityisesti Paperi T X Pekka Kuusisto X Samuli Kosminen -yhteistyö jysäytti leuan alas heti ensi rytmeistä lähtien. Sian keikasta uumoilinkin kovaa, mutta minulta loppuivat ylistyssanat kesken jo esityksen aikana. Koko show oli juuri sellainen spektaakkeli, mitä kaipasin, mutta toisaalta en villeimmissä unissanikaan uskonut kokevani. Biisit lähtivät todella kovaa, mutta koko lavashow hypnotisoi. Olen ollut Maddie Zieglerin (Sian nuori tanssija) fani jo monta vuotta, ja hänen tanssinsa näkeminen livenä oli jo yksistään unelmien täyttymys. Erittäin hyvän keikan vetivät myös Morrissey, FKA twigs, J.Karjalainen, Ronya sekä Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana.

Valitettavasti iso miinus festareilla oli järkyttävä ihmispaljous. Se itsessään verottikin ainakin minun, ja uskon, että varmasti todella monen muunkin festarielämystä. Huomasin useaan otteeseen harmittelevani erityisesti sitä, kuinka tiesin aluellaa olevan niin paljon nähtävää ja koettavaa, mutta ihmispaljous esti fiilistelyn. Festarivieraat kulkivat yhtenä massana, jolloin pienet yksityiskohdat hukkuivat ihmispaljouteen. Joidenkin keikkojen aikana tila kävi myös tukalaksi, vaikka olin mielestäni jäänyt katsomaan esitystä suhteellisen kauas. Seinät vain tulivat vastaan ja ihmisiä pursuili jokaisesta kulmasta. Tämä oli ainut asia, mikä viikonlopun aikana todella latisti tunnelmaa.

P8143389-2.jpg

P8143407.jpg

P8133355.jpg

P8123255.jpg

P8143418-2.jpg

RUOKA oli 5/5. Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin HOLY COW:n Veggie Thali -lautanen. Siinä ei ollut mitään liikaa tai liian vähän. Täydellinen makujen harmonia, ja se oli myös niin täyttävä, että siitä riitti nälkäiselle kaverilleki. Ruoan suhteen pientä miinusta olivat myös välillä järkyttävän pitkät jonot. Jonot eivät itseasiassa näkyneet itse ruokakojuissa, sillä tarjonta niiden suhteen oli kattava, mutta jälkiruokakojuissa jonot olivat ainakin sunnuntaina aivan liian pitkät. 3 Kaverin Jäätelön, Brooklyn Cafe & Brklyn Bakeryn sekä Novelle Plus -mocktailbarin tarjonta jäikin valitettavasti testaamatta viikonlopun aikana.

P8143392.jpg

TYYLI: Huhhuh, FLOW ei jättänyt tänäkään vuonna kylmäksi tämän suhteen. Hyvä kun välillä maltoin keskittyä joihinkin esityksiin, kun olisin vain halunnut tuijotella ihmisiä ja heidän pukeutumistaan. Sainkin tämän kolmen päivän aikana todella paljon inspiraatiota omaan syyspukeutumiseeni!

Tässä myös muutamat kuvat, mitä itselläni oli päällä festareilla. Kuten aikaisemmin kerroin jotain suunnitelmia minulla oli pukeutumisen suhteen ja osa niistä toteutuikin. Pukeuduin kuitenkin ensisijaisesti sään mukaan, joka toisaalta osoittautui aika hauskaksi. Sää nimittäin oli kylmä perjantai-ilta, sateinen lauantai ja aurinkoinen sunnuntai eli koko vaatekaapin sai myllätä läpi asuja etsiessä. 

_MG_1926.jpg

_MG_1930.jpg

_MG_1951.jpg

PERJANTAINA päälläni oli Zarasta torstaina 10€:lla alesta ostetut tekonahkahousut sekä Zaran vihreä tunika. Illan kylmetessä pidin itseni lämpöisenä tuon mustan Weekdaysta ostetun bomberin ja toisen topatun bomberin avulla.

P8133315.jpg

P8133320.jpg

P8133314-2.jpg

LAUANTAINA suosin kerrospukeutumista ja harmaa sää sai näköjään pukeutumaan tummiin väreihin. Pitkä sadetakki piti minut sadesäällä kuivana ja lämmitti illalla mukavasti. Tummaa lookkia piristin räikeän pinkillä huulipunalla.

P8143393.jpg

P8143395.jpg

SUNNUNTAINA yllätänyt lämmin keli sai taas värit palaamaan mieleeni. Halusinkin yhdistää vaaleaan hameeseen kirkkaan sinisen topin sekä ihanan H&M:n kierrätetyistä farkuista tehdyn bomberin. Illasta hain lämpöä mustasta kashmirvilla-neuleesta ja taas kerran mustasta bomberista.

P8143396.jpg

Entä, kuinka äiti pärjäsi festareilla ja pojat kotona äidin ollessa festareilla. Erittäin hyvin voin sanoa! Luulen, että vauva ei paljoa edes huomannut viikonlopun poikkeavan muista päivistä. Arki jatkuikin lähes samanlaisena kuin muulloinkin. Minä olin muutaman tunnin aina pois ja sitten kävin illalla nukuttamassa vauvan. Sunnuntaina kerkesimme myös käydä vauvauinnissa niin sekään ei jäänyt välistä. Luulen, että viikonloppu olikin minulle kovempi koettelus 😀 Kunto nimittäin meinasi todellakin loppua kesken. Viimeiset pari päivää onkin mennyt valitellessa, milloin jalkoja, milloin selkää. Kaikki paikat ovat niin jumissa, ja kyllä vähän myös väsyttääkin. Mirko onneksi hoiti aamuheräämiset la-ma, niin sain vähän aamuisin ladata akkuja, mutta nyt olisi tarkoitus taas palata arkirytmiin. Ja tämän jälkeen kyllä mielellään palaakin. On tämä arkikin niin ihanaa, kun välillä saa tuulettua ja nauttia ihan täysin omista jutuista.

– Virkistynyt Tuuli

Muoti Oma elämä Musiikki Päivän tyyli