Miten teillä nukutaan? Osa 2

Jos meillä ennen nukuttiin hyvin, nyt nukutaan niidenkin öiden edestä huonosti. Alina on kyllä edelleen helpohko, mutta tutiton vauva, mikä asettaa omat haasteensa yöunille rauhoittumiseen.

Kyllähän meillä oli jo rytmi, mutta ihan viimeistään sen sekoitti reilun viikon kestänyt Lapin reissu automatkoineen ja samoihin aikoihin osunut yläetuhampaiden puhkeaminen. Ikenien turvotuksesta päätellen ylös näyttäisi nyt tulevan neljä (4) hammasta lisää, joten unettomia öitä on edelleen luvassa.

Kaiken huipuksi pinnasänkyyn nukuttaminen on tällä hetkellä tuhoon tuomittu yritys, sillä siellä Alina kääntyy heti mahalleen ja nousee tyytyväisenä seisomaan sängyn laitaa vasten. Unille onkin menty nyt tissi suussa tai väkipakolla äidin tai isän sylissä, jolloin homma yleensä katkeaa huutoon kun vauvaa yrittää laskea sylistä pois – ja jos Alinan saakin jätettyä sänkyyn, omaan tai vanhempien, unta riittää korkeintaan tunniksi kerrallaan. Joku viisaampi sanoi tätä uniassosiaatioksi; vauva havahtuu muuttuneeseen tilanteeseen eikä nukahdakaan uudelleen.

Nyt yritän helpottaa tilannetta nukuttamalla Alinan viereeni, mutta ilman imetystä (lukuun ottamatta yhtä yösyöttöä). Viimeöinen kokeilu sisälsi ainoastaan kaksi vartin itkeskelyä ja tänään ensimmäisille päiväunille päästiin myös ilman tissiä, joten toivoa ainakin on. Pinnasängyssä yksin nukkumiseen ei meillä ole kiire – siihen opetellaan sitten joskus, kun itsenäiseen nukahtamiseen on pikkuhiljaa totuttu.