Agra

130927_3.jpg

130927_2.jpg

130927_1.jpg

 

Rummutusta, ilotulituksia, hurrauksia, ujeltavaa melodiaa.

Ensimmäisinä iltoinamme Intiassa minun teki mieli kysyä paikallisilta smalltalkin hengessä, onko kyseessä jokin juhlapäivä. Festivaali, paraati tai karnevaali.

Viikon kuluessa ymmärsin, että kyseessä on yksinkertaisesti Intia.

 

Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran 12.2.2013.

Kommentit (6)
  1. Ehkäpä intialainenkin meinaisi ekana iltanaan Suomessa kysyä, onko täällä menossa suruaika? 🙂

  2. Agrasta (Delhin lisäksi) kirjoittelin minäkin blogiini puolisentoista vuotta sitten. Intiaan jäi entinen minä ja parisuhde. Ehkä joskus vielä menen uudelleen.

    1. Hui, sinun Intiasi kuulostaa vielä hämmentävämmältä kokemukselta kuin minun. Heti matkan jälkeen ajattelin, että tuo kokemus riitti, sinne en enää palaa. Nyt haluaisin ehdottomasti takaisin katsomaan kaikkea eri silmin. Luulen, että osaisin nauttia enemmän, kun ei tarvitsisi jatkuvasti häkeltyä kaikesta uudesta. Vai onkohan se Intiassa koskaan mahdollista?

      1. Sama täällä. Noin vuosi siihen meni, mutta nyt haaveilen uusinnasta. Tosin ehkä vähän erilaisesta. Ja erilaisesta paluusta, sain nimittäin -ja tämä oli kai vähän huvittavaakin, joskaan ei yhtään sillä hetkellä- paluumatkalla lentokoneruuasta ruokamyrkytyksen. Viikko meni siis todella huonossa kunnossa ja sen jälkeen sitten muutenkin elämä uusiksi.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *