Reissaamisen ikävin puoli

Vaikka suurimmaksi osaksi matkustaminen on mahtavaa, jännittävää ja kivaa ja yksi parhaimmista asioista on ehdottomasti uusien ihmisten kohtaaminen, tiedän tällä hetkellä todellakin mikä siinä on myös se kaikista ikävin puoli. Nimittäin hyvästien jättäminen. On käsittämätöntä miten parissa kuukaudessa voi ystävystyä ja kiintyä näinkin syvästi uusiin ihmisiin joiden kanssa et puhu edes samaa äidinkieltä. Ehkä yksi tärkeimmistä tekijöistä joka syvensi ystävyyden muodostumista, olivat nämä hieman epänormaalit ja toisinaan rankatkin olosuhteet joissa on tullut eleltyä nyt pian pari viime kuukautta. Farmi elämä on näyttänyt täällä meille sekä hyvät että huonot puolensa ja itselle ainakin tämä ensimmäinen farmielämys oli ennen kaikkea positiivinen. 🙂 Ja ehdottomasti parhain asia täällä olivat nämä uudet ihanat ihmiset. Osalle tosiaankin joudumme huomenna jättämään hyvästit ja se ei tule todellakaan olemaan helppoa. Pari edellistä päivää onkin silmäkulmastani vähän väliä vierinyt yksi jos toinenkin kyynel, koska omaan tuttuun tapaani osaan taas olla vähän yliherkkä tällaisessa tilanteessa. 

Huomenna kun moni täällä farmilla herää tuttuun tapaansa suorittamaan omenan poiminta työtänsä, me pakkaamme rinkkamme ja suuntaamme kohti uusia seikkailuja. Lähes kaksi kuukautta Harcourtissa, Victorian osavaltiossa vietetyt kuumat päivät omenapuiden kimpussa vaihtuvat lähes puolet viileämpään ilmastoon ja manssikapeltoihin Tasmaniassa. Lähteminen jännittää, hermostuttaa, jopa pelottaa ja surettaa koska niin kovin ehdin kiintyä tähän paikkaan ja etenkin ihmisiin, mutta tavallaan sen myös tuntee ja tietää kun matkan täytyy jatkua. Ja onneksi saamme mukaamme täältä edes osan ystävistämme kolmen ihanan ranskalaistytön verran.

Taas kerran huominen on siis suuri arvoitus mitä se tuokaan tullessaan, mutta uskallan toivoa että kaikki menee taas parhain päin niinkuin aina tähänkin asti tällä reissullani. En tiedä onko matkassa mukana vain uskomattoman paljon hyvää tuuria vai mitä, mutta tähän mennessä täällä on oikeastaan kaikki aina mennyt paremmin kuin hyvin. Toivotaan että sama meininki jatkuu kun taas siirrytään alaspäin uuteen osavaltioon Australian mantereella. 

En voi muuta todeta kuin että olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen kaikista uusista kokemuksista, ihmisistä ja ystävistä joita olen täällä tähän mennessä saanut. Antaa matkan jatkua samanlaisena! 🙂

Instasize_0315222851.jpg

Instasize_0315222651.jpg

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *