Viimeinen viikko
En tiedä että onko näillä Australialaisilla jotenkin super paljon nopeempi kello ja ylipäätään ajankulku täällä, vai miten kummassa on mahdollista että miun ensimmäisestä au pair pestistä ja etapista on jäljellä enää tasan viikko. Koko homman kesto olikin vain tämä 11 viikkoa ja muutama päivä päälle, mutta voin kertoa tämän olleen elämäni nopeimmat 11 viikkoa. Alussa en olisi uskonut kuinka paljon voi kiintyä ja tykästyä niin sanotusti toisen lapsiin, mutta nyt tiedän että kyllä niihin voi. Harmittaa tosi paljon että viikon päästä sanotaan heipat, koska tuntuu että nyt juuri ollaan kaikki tarpeeksi tuttuja toisillemme ja osataan toimia toistemme kanssa. Ja vaikka onkin mukava myös päästä jatkamaan matkaa eteenpäin täällä, tiedän että miun sydän särkyy pikkasen kun lähden täältä.
Kuusivuotias Samuel on maailman hertaisin poika, oikea pikkutyttöjen unelma. Niin kohtelias, avulias ja tosi hyvä isoveli. Samuel osaa pitää huolta huolta kahdesta pienemmästä, on aina auttamassa esimerkiksi samaan hunajaa purkista puuron päälle tai avaamassa telkkarin kun pienemmät eivät osaa ja jakaa aina karkeista ja herkuista puolet muillekkin. Samuel on tavallaan tosi asiallinen ja ujo, mutta sen kanssa on välillä kiva hassutella ja kyllä tosta pojasta löytyy myös se villimpi vaihde. Samuelin kanssa usein luetaan ja pelataan ja oon kyllä kokenut sellasia murska tappioita esim musitipelissä tuolle pojalle että ihan hävettää… Ja kyllä, yritin ihan tosissani voittaa!
Oliverista ajattelin ekana että tässä on just se lapsi miun makuun, pikkasen villi ja rebel. Sen pitkiä, tummia silmäripsiä ei voi olla huomaamatta ja niihin ei voi olla rakastumatta! Kun nähtiin ekan kerran sen esitti rattaissa ja autossa koko matkan että hän nukkuu, aina kun satuin vilkasemaan sitä. Kotiin tultaessa hän esitti kävelevänsä unissaan koko ajan, kunnes jossain vaiheessa innostui ja halusi näyttää huoneensa ja loppupeleissä esitteli aivan kaikki lelunsa mitkä vaan käsiinsä sai. Se sotkun määrä tämän esittelyn jälkeen… Jossain vaiheessa meinas pinna palaa tän villi kolmeveen kanssa tosi pahasti, mutta kun jonkin aikaa oltiin aina väännetty millon mistäkin, joku loksahti kohdalleen ja nyt meillä on mennyt tosi hyvin. Oliver on edelleen näistä kolmesta se haastavin, mutta myös suloisin sen jutuillaan ja eleillään. Saan jokapäivä nauraa sen tempauksille, naurulle ja hyville letkautuksille.
Oon aiemmin sanonut etten tykkää liiemmin pikkutytöistä, mutta täällä toi Sofia muutti sen kaiken. Tyyppi on 19 kuukautta vanha ja oon ihan sen pauloissa. Sofia on kans kova hassuttelemaan, eilen esimerkiksi siivosin keittiötä ja yhtä äkkiä tunsin kun se tuli miun viereen seisomaan ja tuijotti ylös miuhun, jossain vaiheessa käännyin kattomaan ja se oli onnistunu löytämään jostain uimalasit jotka oli sitten laittanut väärinpäin päähänsä ja ne silmillä vaan tuijotti ja kun käänyyin se repes ihan hullun nauruun. 😀 Sofia myös matkii miuta kaikissa jutuissa ja se aina auttaa siivouksessa ja vesipullojen täytössä. Tyyppi on jo nuoresta iästä huolimatta hulluna meikkeihin ja kynsilakkoihin ja vaihtaa vaatteita useita kertoja päivässä, perus tyttö siis! 😀
Kokemuksena tämä kaikki on antanut ja opettanut ihan hirveesti. Taas osaa katsoa maailmaa vähän eri kantilta ja voin olla yhä vahvemmin taas sitä mieltä että uusiin ihmisiin tutustuminen kannattaa, kaikilta saa aina jotain uutta. Ainut asia mikä harmittaa ja jolle ei mitään kuitenkaan voi, on se että tuli sairastettua niin paljon täällä ollessa. Tänäänkin jouduin taas käymään lääkärillä, koska keuhkoissa tuntuu epämiellyttävältä vähän väliä, eikä tää nuha jonka sain toissa tiistaina ole lähtenyt vieläkään kunnolla. :/
Käytiin tänään koko perheen voimin syömässä thaimaalaista ruokaa meidän lähi ostarissa johon avattiin tällä viikolla monta uutta ravintolaa. Ruoka oli taas kerran ihan sairaan hyvää ja koko ilta super kiva. Mitä nyt meinasin vähän väliä herkistyä kun mietin että kohta tää on ohi. Viikon päästä sitä on taas aika ottaa askel oman mukavuusalueen ulkpuolelle, kun seuraavana vuorossa on täysin Australialainen perhe joiden kanssa joutuu tämän tytön englannin kielen taidot todellakin testiin! Odotan tätä kaikkea kuitenkin todella innoissani ja tuolla perheen parissa jos missä luulisi kielitaidon karttuvan.
Saa nähdä mitä kaikkea keksitään näiden kaa vielä viimesen viikon kunniaks. :)