Etsi Nemo, pelasta maailma!

Katsoin viikolla pitkästä aikaa Nemoa etsimässä- leffan.  Luin myös vaihteeksi sitten Greenpeacen surullisen kuuluisasta operaatiosta ja mieleen putkahti; mitä jos Nemoa etsittäisiinkin Suomen järvissä tai paremmin vielä, Itämeressä! Ahvenet ja kaverit kehiin, Sari Sorsa hyökkääjäksi ja muutama poloinen norppa sinne kertomaan kuinka kaverit on kuolleet. Veden olotilankin voisi kuvata realistiseksi ja hups- voisi olla muutama lapsi kyselemässä että mitä tää meinaa ja miks noin tapahtuu. Se, minkä nuorena oppii niin vanhana taitaa nimittäin. Mitä nuorempana jonkin asian oppii ja ottaa tavaksi, sitä paremmin se pysyy.

Jos nyt muutama tuhat muksu katsoisi kuinka Nemoa (ahven,särki tms suomifisu) etsittäisiin tuossa ihan lähellä olevasta merestä voisi monen kiinnostus Suomelle läheisimmän meren tilasta nousta. Lapsilla kun on tapana kysellä ja kyseenalaistaa- se pakottaa vanhemmatkin miettimään. Itse päädyin Greenpeacen lahjoittajaksi juteltuani Titanicin rakentamisesta feissarin kanssa. Kaikkea sitä, mutta jos mulla on varaa ostaa pari pakettia jäätelöä viikossa (kyllä!) niin on mulla varaa antaa rahaa hyväntekeväisyytenkin. Oikeastaan, sitä ei edes huomaa että tililtä on lähtenyt 6e jääkarhujen hyväksi kun sitä edeltäneet parikymppiä meni kantikseen. 

Vaikka aika moni, ehkä, on sitä mieltä että pelkkä asioiden tiedostaminen ei auta mitään, uskon kuitenkin että kaikki alkaa siitä tiedostamisesta. Ilman tietoa ei voi olla toimintaa nimittäin.