Mitäpä jos..

Mitäpä jos ei rahat riitä?

Mitäpä jos tulee riitaa?

Mitäpä jos mokaakin ja sitten hävettää?

Mitäpä jos ei halua?

Mitäpä jos tuntee tehneensä väärän valinnan?

Mitäpä jos ei osaakaan?

Onko sillä nyt oikeastaan väliä? Olen kuunnellut Samuli Putroa, ymmärtänyt että pelkään turhaan paljon kaikkea ”jos”. Voi menettää paljon päivästä, jos vain huolehtii huomista tai mahdollisia tapahtumia.

Sen sijaan voisi keskittyä jossittelemaan vaikka sitä, miten joku voi puhua homoseksuaalisuudesta kipuna jos ei itse ole kokenut sitä?