Move that body eli tekosyiden teilaus

Pumpui kirjoitti aika puhuttelevan tekstin ihannevartalotyypeistä. Jäin vähän miettimään. Ihanne tarkoittaa sitä, mitä haluaisi, mutta todennäköisesti ei saa. Tai ainakin se useimmiten tarkoittaa sitä. 

Ehkä ihannevartalon sijaan voitaisiin keskustella siitä vartalosta, jossa nyt elää. Onko siihen tyytyväinen ja jos ei, mitä sille voisi tehdä? Kehoa ei voi välttää. Se elää, rajoittaa, mahdollistaa ja konkretisoi meitä jokaikinen päivä. Ennen kaikkea..

eikö jokaisen olisi syytä pitää omasta kehostaan huolta?

 

Inspiraatiokuvien mallit ovat tietysti usein valmiiksi fittejä, mutta tarkoituksella. Se motivoi monia pyrkimään samaan. Lisäksi näissä kuvissa on pointti; hoikka ei tarkoita automaattisesti laihaa, hoikka voi tarkoittaa timmiä ja urheilullista. Toisaalta myös; urheilullinen ja lihaksikas voi tolla todella naisellista. Lihaksia pelätään ehkä liikaa naisten lehdissä, ei huolta, ei ne yhdessä yössä kasva. 

Itse kuulun siihen ryhmään, joka on sitä mieltä, että jokainen joka haluaa, pystyy myös muokkaamaan kehoaan oikein ja terveellisesti kohti tervettä ja jaksavaa kehoa. Keho vaatii liikuntaa, se auttaa jaksamaan ja boostaa mielialaa. Ei tarvitse olla himoliikkuja, ei edes harrastaa urheilua, mutta venyttely, kävelylenkit ja itsensä sohvalta nostaminen ei tee kellekään pahaa. 

Liikunta yhdistetään myös liian usein tahtoon laihduttaa- shocking news, mutta liikkua tulisi hyvinvoinnin ja terveydenkin takia, ei jokainen lenkkeilijä tahdo laihtua. Oman kestävyyden kohentaminen voi olla paljon motivoivampi syy. 

Tekosyitä on kaikilla mutta tahdonvoimaa ja energiaa lähinnä niillä, jotka eivät jaksa ainaisia tekosyitä. 

Jokaisella meillä on päivässä täsmälleen samat 24h. Jokaisella meistä on päivän aikana ainakin vartti sellaista aikaa, jolloin ei tee mitään. Se varttikin riittää liikkumiseen jolla saa sykkeen ylös. 

Kroppa, joka on syötetty yllinkyllin täyteen, ei mahdu yhdelle penkille tai ei jaksa parin kerroksen portaita ylös ei jaksa arkea. Kehoa ei pääse karkuun, sitä ei voi kieltää olemasta ja siitä ei pääse eroon.

Hyvän ja monipuolisen ruuan merkitystä ei voi olla korostamatta tarpeeksi. Liikunnan määrän lisääntyessä kehon energiantarpeen kyllä ymmärtää, samalla ymmärtää, ettei höttöleivällä ja mäkkiruualla pitkälle pötkitä, kirjaimellisesti. 

Parempi on siis antautua ja ymmärtää, että omat teot ovat ne jotka merkitsevät. Itse ainakin haluan olla kehossa, johon olen tyytyväinen nyt ja huomenna ja jonka vuoksi koetan syödä ruokaa joka tekee hyvää (ja satunnaista pitsaa) sekä liikkua niin, että kädet ylettävät helposti lattiaan etukumarassa. 

Muistuttaen kaikkia syömään hyvin ja värikkäästi, Eve. 

ps. ja jos ei muu motivoi, niin liikuntaa harrastavat ihmiset ovat myös usein seksuaalisesti aktiivisempia.