Vuoden alku on tarkoittanut erilaisten hakemusten kirjoittamista, kurssien alkamista, harrastuksissa tsemppaamista, lukemista, lomakuulumisten vaihtamista ja ties mitä. Myös netti hidastui tässä vuoden alussa erilaisten modeemihässäköiden takia niin, että yhtä kuvaa saa ladata ihan kahvin keiton verran.

En siis ole ollut täällä. Pohdin usein, miksi tunnen niin kovaa syyllisyyttä siitä, etten nyt näemmä kykene pitämään säännöllisestä postaus tahdista kiinni tai tuottamaan sellaista sisältöä mitä toivoisin. Ehkä kyse on juuri siitä toiveesta- pettyy kun toive ei toteudu (vaikkei tee itse asian eteen juuri mitään).

Mutta tässä mennään taas, tällä kertaa piitkän projektin tulos esillä. Tai itse projekti syntyi kahdessa illassa, ajatus siitä muhi ehkä vuoden. 

Jakkarassa on alunperin ollut muovinen päällys, sitten se alkoi repsottaa ja leikkasin sen pois. Pingotin kankaan päälliseksi pariksi vuodeksi- sitten se alkoi repsottaa. Enkä koskaan ollut tyytyväinen edes siihen kangasvalintaan. Siispä päätin virkata päällisen juuri niillä väreillä joilla haluan ja tuloksena sain omasta mielestäni varsin hurmaavan hupun jakkaralle. 

Jakkaranhuppu on virkattu pylväillä, aluksi lisäillen niitä jokaiseen, sitten joka toiseen ja lopulta joka kahdeksanteen edellisen kierroksen silmukkaan. Koko  riippuu tietty jakkarasta. Kaventamalla (hyppimällä yli silmukoita, ei lisäyksiä) työn reunat kääntyivät automaattisesti sisäänpäin, luoden täydellisen hupun pikku tuolille. Käytin kaksinkertaista lankaa läpi työn, taisi olla mohairia ja isoveljeä ja jotain puuvillalankaa ja vaihtovärilankaakin messissä.

Niin se lopputulos, olen niin tykästynyt tähän!

Poltan kynttilöitä melkein päivittäin- sisällä on sen verran vilpoista että kynttilät luovat lisävalon lisäksi vähän lämpöäkin tupaan.