Kummastelin eilen tätä viikkoa. Nihkeitä aamuja, unisia silmiä, ärytymystä ja kiirettä. Toisaalta runsaammin aikaa ystävien kanssa kuin aikoihin, tuulettumista ja extempore lähtöjä. Eilen nukkumaan mennessä en vaan malttanut olla hymyilemättä koska kelasin, että mun elämä on vaan niin parasta just nyt.

Koska keskityn usein murehtimaan, pohtimaan mitä pitäisi tehdä ja jännäämään asioita, unohdan, että mulla on elämässä tällä hetkellä tosi paljon asioita hyvällä mallilla. Olen ymmärtänyt, että se, mitä muut ehkä juuri tässä vaiheessa elämäänsä haluavat, ei tarvitse olla sitä, mitä minä haluan. Ajoittain tavoittamani rauhallisuus huokuu ihanasti. Olen niin levoton lähes jatkuvasti, että tälläiset hetket ovat vallan ihania. 

Kävin pari viikkoa sitten kotikonnuillani Heinolassa ja yllättäen löysin pienen nostalgian kautta rauhantyyssijaa ja tilaa hengittää sielläkin. Heinolan Lintutarhat ovat olleet lapsuudesta asti itselle vakiovisiitti kohde ja kaupungista muutettuani olen käynyt lähes poikkeuksetta edes moikkaamassa lintukavereita- samat tytyt ne siellä sirkuttaa kuin vuosiakin sitten.

Heinolan lintutarhat pelastaa ja hoitaa loukkaantuneita lintuja vuosittain parisensataa. Suurin osa paikalle tuotavista linnuista on loukkaantunut ihmisten toimien takia. Toiminta ei ehkä kukoista niin kuin menneinä vuosina- lopettamis uhkaakin on maalailtu mutta onneksi lintutarhat ovat saaneet säilyä. Vaikka omaan ristiriitaisia tunteita esimerkiksi eläintarhoista, on Heinolan lintutarhojen ensisijainen tarkoitus toimia lintuja pelastavana ja hoitavana paikkana. Lisäksi tarhat tarjoavat valistusta ja koulutusta lukuisille ryhmille ympäri vuoden. Kuvasin muutaman lintukaverin visiitilläni tarhoille, näin syys/talviaikaan linnuista moni on painunut sisätiloihin lämpöön ja toisaalta tarhan lintutilanne vaihtelee sen mukaan, miten kuntoutettavia lintuja voidaan päästää luontoon tms. 

Koska en ole luontokuvaaja unohdin tietysti ottaa ylös, mitä tinttejä ja pöllöjä kuvissa on. Tunnistaa siis saa ja antaa ilmi kommenteissa!

Nämä kaverit asuvat vain kesäisin pihalla osan aikaa. Olivat kovia juttelemaan ja siritys piristi pitkästä aikaa kunnolla kun ei ollut näitä ääniä pariin vuoteen kuullut. 

Arat ovat olleet Lintutarhoilla ihan lapsuudestani asti- aivan mahdottoman kauniita lintuja. 

Tämä valkoinen pörhelö oli vaan niin sympaattinen!

Tää kaveri naakka (?) oli niin valpas että vähä jänskätti pikkulintujen puolesta jotka oli sniikanneet häkkiin kanssa.

Tarhojen rokkikukkona korppi joka heitti pystyyn kunnon pörhentely shown kun ilmaannuin paikalle, oli selkeästi mieluinen ylläri koska muita vieraita ei paikalla silloin näkynyt. 

Rauhallisena, kerrankin (lintukuvien katselusta ehkäpä), Eve.