Katsoin eilen sitten televisiota, Food inc. dokkarin nimittäin. Itsellä teki pahaa vaikka tiesin dokkarin sisällön ja olen katsonut samankaltaisia aiemminkin. Mietin, että mitä joku lihansyöjä ajattelee katsoessaan, mitä joku, joka ei yhtään tienny tilannetta aiemmin, ajattelee nyt. Elina Lappalainen vähän valoitti Docventuresin live-osuudessa Suomen tilannetta, ei olla lintukodossa täälläkään! Geenimuuntelu ja jättitehtaat helou. Voi ehkä myös vähän miettiä kuinka monta ruokakauppavaihtoehtoa ihmisillä yleensä on.
Tänään kävin ostamassa mehua ja teetä Anton&Antonista koska teki vaan niin pahaa ja kun tajusin että mulla on vaihtoehtona tällä hetkellä ostaa ajoittain ekommin ja jostain muualta kuin ketjuliikkeestä niin pitäähän se hyödyntää. Kaupassa tajusin kuinka simppeli ruokakauppa voisi oikeasti olla. Kuinka hyvää palvelua voi saada kaupassa. Tietysti yksittäisistä pikkukaupoista ostamalla ruoka tulee paljon kalliimmaksi. Harvalla on varaa, ei edes minulla. No mutta, normaalissa kaupassa (k/s valitse suosikkisi) voi valita ensisijaisesti ruokaa jossa ei ole sisällysluetteloa ja sit vielä mieluiten luomuna. Food inc.iä katsoessa olin onnellinen jatkuvista luomutomaatti ja luomumuna ostoksista. Ostan mieluusti halvinta, mutta kananmunahyllystä en pysty ottamaan mitään muuta kuin luomumunia. Ei pysty eikä halua.
Olen kuitenkin todennut, tuttujen jääkaappeja tsekkaillessa, että joillekin tarttuu kaupasta yhä sellaista tavaraa, jota en ikinä itse voisi kuvitellakaan ostavani. Aika moni tekee valintoja joita ei mieti, niin minäkin. Pakastealtaalla on joskus aika hankala löytää marjoista se suomalainen vaihtoehto ja kun sitten katsoo hintaa haluaisi kiljua. Miksi suomalainen marja maksaa tuplasti puolalaisen verran vaikka suomalainen tulee lähempää ja marjoja kasvaa aika hyvää vauhtia tässä maassa. En ymmärrä. Vähän kyllä mietin ostaako joku ihan oikeasti makeutettuja yksittäispakattuja jugurtteja jatkuvasti? Aspartaami on yhtä kuin Voldemort jos minulta kysytään. Puhumattakaan jostain saarioisen pitsasta/maksalaatikosta, mitä vaan sieltä valmisruokaosastolta. Tai leipää joka on pelkkää vehnää.
Lapsille suunnatut tuotteet ne vasta kauheita ovatkin..se pinkki hyytelö jugurttihyllyssä saa mut aina kipristelemään. Ei kai kukaan osta sitä muksuille? Tai ajattele muumilimsan sisältävän muutakin kuin aromeja ja sokeria? On hämäävää kuinka lisäämällä ”-makuinen” päätteet ruokaan kuin ruokaan, voidaan myydä mitä vaan eikä sen tarvitse sisältää _yhtään_ sitä ainesta jolta tuoteen kuuluisi maistua.
Joskus tuntuu että paasaan..onnekseni kämppikseni on ihan samanlainen. Mitä sinä siis ostat kaupasta ? Ja kuka muistaa Spiderman limsan (sen sinisen), joka vedettiin pois markkinoilta yli vuosikymmen sitten? Vieläkö kirkkaan sininen juoma houkuttaa?
