Pic or it did not happen eli kaverikuvat julkkisten kanssa

Harvoin fanitan. Lauantaina tajusin että Eva& Manu yhtyettä taidan fanittaa, vähän huomaamattani. Ehkä 25-vuotiaana kehtaa fanityttöillä jos ei aiemmin ole kehdannut. Ja jos voin kertoa suoraan ihanalle laulajalle että hei teidän musiikki on ihanaa, niin miksei sitä tekisi, ei kai siinä mitään noloa nyt ole?

Fanitatko sinä ja missä laatikossa majailee kaverikuva sinusta ja suosikki bändistäsi, vai onko fanittelussa jotain noloa (sittenkin) ? (Ja eikö tavallaan mitä vaan voi fanittaa, vaikka avokadoakin?)

Näin ihanat tällä kertaa Jyväskylässä, Lutakossa menneenä viikonloppuna ja tykkäsin taas. Myönnän hilpaisseeni juttelemaan Evan kanssa samantien kun bändiläiset ilmestyivät keikan jälkeen yleisön joukkoon.

On ne vaan niin sympaattisia, kaikinpuolin juuri sitä, mitä tällä hetkellä musiikkimaailma hellii; kotikutoisia, monikultturelleja ja ihan itse kaiken alullepanneita. Spotify tuntee kyllä Evan ja Manun jos parivaljakon lempeä folk meininki ei ole vielä entuudestaan tuttu. 

 

Kaverikuva! Versioita tuli monta, sumeimmalla mennään, muissa nauratti liikaa. 

Evan ja Manun lisäksi lähipäivinä olen fanittanut Gone Girl (Kiltti tyttö) kirjaa ja ylistänyt sitä siis jokaiselle kaverille. Ehdottomasti yksi viime aikoina lukemistani kirjoista paras! Junassa korkkasin Susan Cainin Quiet kirjan ja siitä ehkä vauhkoankin seuraavaksi, sen verran paljon tuo (Hiljaiset- Introverttien manifesti) kirja on ajatuksia nostattanut ihan alkumetreillä jo. Sanoisinkin fanittavani useammin kirjailijoita ja kirjoja kuin musiikkia, ehkä juuri siksi Eva ja Manu oli nyt maininnan arvoinen.