Laamoja eläinlääkiksen kampuksella.

Olen käynyt koulua täällä nyt noin kuukauden verran. Aloitus ei sujunut täällä aivan yhtä jouhevasti kuin Suomessa. Ensimmäisellä viikolla suurin osa luennoistani oli peruttu, eikä tieto peruuntumisesta kulkenut meille vaihtareille asti. Kävin siis lähes joka päivä yliopistolla katsomassa, josko minulla olisi luento, mutta koko viikon aikana vain yksi kahdeksasta luennostani pidettiin.

Opiskelu todella vaikuttaa täällä enemmän koululta, kuin opiskelulta yliopistossa – ajoittain tuntuu, että olen palannut takaisin yläasteelle. Se johtuu varmaankin siitä, että monet kursseista ovat läsnäolopakollisia, ja lisäksi olen valinnut ensimmäisen vuosikurssin kursseja. Useat luokkatovereistani ovat siis muutaman vuoden minua nuorempia, 18-19- vuotiaita, ja meno muutenkin huomattavasti vilkkaampaa kuin suomalaisessa yliopistossa. Tuntien aikana opiskelijat mm. myyvät toisilleen syötävää, pistäytyvät tupakalla tai pilvellä tai juttelevat kavereiden kanssa. Tätä ei voi kuitenkaan yleistää koskemaan kaikkia aloja ja vuosikursseja, sillä olen käsittänyt että eri ikäiset ja eri alojen opiskelijat käyttäytyvät eri tavalla. Opiskelukaverit ovat kuitenkin oikein mukavia ja auttavaisia, ja kurssini mielenkiintoisia. 

Opiskelu espanjaksi on ollut hieman haastavaa, ja etenkin tehtävien teko melko työlästä. Omalle kohdalleni on osunut kursseja, joilla tehdään paljon tehtäviä, sillä opiskelen täällä journalistiikkaa ja antropologiaa. Toisaalta minulla on luentoja vain kolmena päivänä viikossa, joten kalenterista myös löytyy aikaa kouluhommille. 

In English:

Finally I have started my studies here in Valdivia. The beginning was a little bit difficult because many of my classes were cancelled. Studying in Spanish is quite challenging, not least because of lots of homework. I have gotten to know so many now people and everyone has been very nice towards me. It’s very easy to get friends here.