kovin kaukana on vielä terveys

DWYL-wallpaper-desktop-2560x1440-flowers.jpg

Äitienpäivänä 2016.

En ole terve, en voi olla vaimo, en jaksa töihin, en jaksa olla äiti. 

Tätä painajaista on jatkunut pian kaksi vuotta. Aika menee niin nopeasti. Pian kaksi vuotta on valunut aika hukkaan. En muista paljoakaan koko ajasta kun opiatit vie  muistin. Nyt myöhemmin 23.11 viimeisimmän leikkauksen jälkeen suostuin Lyricaa syömään pieninä annoksina kivun hoitoon. Kaksi kuukautta mnei ihan ok, sitten alkoi kovat sivuvaikutukset: mieliala laski rajusti, muisti alkoi pätkiä kovin, näkö meni jne.

Lopestin siis vihdoin lääkkeen 2viikkoa sitten. Olo kohenee pikkuhiljaa. Miten siis voin? Hoitovirheestä on pian 2vuotta. Minut on leikattu 5 kertaa. Ilman maailmalta löytämiä tukiryhmiä en volisi jatkanutkaan- siis elämistä. Ryhmistä sain ideoita miten toimia, mitä vaatia. Esim .tää viimeinen leikkaus oli ihan minun toiveestani. Muut saniivat että synteetinen verkko on poistettava, jos haluan kivuista ja oireista eroon. Ja vaikka poistettaisinkin niin silti voi hermosärky jatkua pari vuottakin, Mulla kovin särky kesti ja kalvoi minua 6kk. Nyt aloitin homeopaattisen kipulääkkeen ja ihmeen kaupalla kovin kipu on pois, Ei vaan vielä uskalla iloita liikaa, sitä takapakkia on taas vaikea kestää. 

Nyt kuitenkin kun syntettinen myrkkyä erittävä verkko on pois sisältäni, niin pääni on kuin sumusta ulos päässyt, ajattelen kirkkaammin. Tunnen positiivisemmin kaiken. 

Kovasti toivon, että fysioterapialla ja ehkä vielä korjausleikkauksella omilla kudoksillani, miten leikkaus piti alunoerin tehdä, saadaan minut sisältä kuntoon naiseksi, vainoksi, rakastajarettareksi. IKävöin aikoja jolloin sai olla intohimoinen, nyt leikkaukseilla paikat on rikki, lamaantuneet, tyrmässä. Nyt kun muutamina  päivinä on ollut kivuttomia päiviä niin olen todella osannut iloita siitä. 

Yritän saada kirjoitwttua useammin tänne. Toivottavasti joku, joka suunnittelee korjausleikkausta tai verkkoa sisälleen , lukee ensin tätä ja miettii sitten miten ison riskin ottaa omalla kohdallaan. Vastuu on kuitenkin lopulta kullkain itsellään, kukaan muu ei saieaaloissa ota mitään vastuuta eikä tarvitsekaan koska virheistä ei tule mitään rangasitusta lääkärille, ei edes huomautusta tms..

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *