Minusta on tullut ruokapoliisi, BIG time 🙂 (tosin vain omia syömisiäni kohtan! Muut saavat syödä sitä mitä sydämensä kyllyydestä haluavat!). Rakastan kaikkia herkkuja, mutta usean sattumuksen syystä ne ovat minulta täysin pannassa. Olen pitkään ollut myös kiinnostunut ruoasta, ravinteista, hormooneista, siitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Maito-, vilja-, soija- ja sokerituotteet eivät kuulu omalle lautaselleni mutten silti moralisoi ketään – jos ne sopivat, good for you! Raakaruoka ja luomu ovat lisääntyneet omalla lautasellani enkä juurikaan syö enää punaista lihaa. En myöskään syö mitään missä on sisällysluettelo, ruoan on oltava puhdasta oikeaa ruokaa, sellaista jonka isoäitini äitikin olisi ruoaksi tunnistanut. Olen vain huomannut että näin voin parhaiten. Noudatan myös tiettyjä yksinkertaisia ”ruokasääntöjä” (kuulostaapa tiukalta, sitä kuitenkaan olematta). Kun ruoasta ja kehosta oppii lisää, ymmärrys tiettyjen ruoka-aineiden yhteensopimattomuuksistakin kasvaa. Ja usein se miten syömme johtaakin moneen vaivaan, närästykseen, ilmavaivoihin, huonoon ruoansulatukseen yms.

Yksinkertainen on kaunista, tankoparsaa, hyvää kreikkalaista oliiviöljyä ja suolaa.

Itseäni on auttanut valtavasti ymmärrys siitä miten entsyymit masulaukussamme toimivat. Entsyymit ovat niitä kavereita, jotka hyppäävät ruoan sekaan jo suussa auttakseen ruokamassaa sulamaan vatsalaukussa. Ensimmäinen sääntö, jota noudatan onkin ”Drink your food, eat your juice”. Joku on joskus sanonut, että jokaista suullista ruokaa pitäisi pureskella 30 kertaa. Noh turha sitä on mielestäni laskea, mutta ruoan tulee olla nestemäsitä kun se nielaistaan. Näin entsyymit sekoittuvat ruokaan jo suussa ja rasvojen, proteiinien ja hiilihydraattien pilkkominen alkaa jo siellä. Smoothiet ja mehutkin tulee pureksella, näin sekoitat entsyymit myös nesteisiin. Ruokailun yhteydessä ei kuulu juoda vettä, jos joudut kulauttamaan ruoan alas nesteellä pureskelet liian vähän. On hyvä välttää juomista noin puoli tuntia ruokailun jälkeen, jotta et laimenna syömäsi ruoan kanssa työskenteleviä vatsahappoja.

Viherkeitto avokaadosta, fenkolista, kurkusta ja parsakaalista, muista pureskella keittokin!

En myöskään syö proteiineja ja tärkkelyksiä samalla aterialla. Tärkkelyspitoisia kasviksia ovat esimerkiksi bataatti, kurpitsat (paitsi kesäkurpitsa), pavut, herneet, linssit ja perunat. Tärkkelyspitoisia viljoja ovat riisi, quinoa, tattari, amarantti, hirssi yms. Kaikki tärkkelys muuttuu sokeriksi kehossamme eikä ruoansulatus pysty käsittelemään sekä proteiineja että tärkkelyksiä samanaikaisesti. Proteiinit vaativat happaman ympäristön kun taas tärkkelykset alkaalisen, jos vatsaan hyppää kumpaakin samanaikaisesti ei ympäristö ole kummallekaan suotuisa ja kummatkin jatkavat puolisulaneina matkaa vatsasta eteenpäin, mikä aiheuttaa ruonasulatuskanavassa närästystä, ilmaa ja turvotusta. Not good. Lihani syön siksi aina matalaglykeemisten kasvisten kanssa. Salaatin, kesäkurpitsan, parsakaalin you name it kanssa. Tärkkelyspitoiset kasvikset ja viljat sulavat myös parhaiten yhdistettäessä matalaglykeemsiiin kasviksiin.

Tässä basilikalohi vuonankaalin sekä kevyesti kypsennetyn kesäkurpitsan ja kevätsipulin kaverina.

Koitan aina syödä niin, että olen 80 % täynnä. Yleensä ateriointi kannattaa lopettaa silloin kun tekee mieli syödä vielä vähän. Jos vatsan syö liian täyteen ei ruoansulatus pääse kunnolla vauhtiin. 80 % sääntö on myös ruokien yhdistelyn kannalta. Lautasellani on yleensä 20 % lihaa tai tärkelyspitoisia kasviksia / viljoja sekä 80 % kasviksia. Näin on vaikea syödä itseään ähkyyn.

Tässä lautasella on noin 20 % tärkkelyspitoisia bataattilohkoja ja 80 % kasviksia; avokaado sekä ihanaa kukkakaali-kesäkurpitsamuusia.

Vaikein osuus vatsani hyvinvoinnin kannalta on ollut kaikkien hedelmien pois jättäminen. (Tiesittekö muuten että esimerkiksi tomaatti, paprika ja munakoiso ovat hedelmiä?) Jos vatsassa on ongelmia kannattaa kokeilla myös marjojen poisjättämistä vähäksi aikaa. Turvallisimpia ovat happamat marjat kuten karpalo, puolukka ja mustaherukka. Marjatkin tosin kannattaa syödä aina tyhjään vatsaan puoli tuntia ennen muuta ruokaa. Kesällä aion kyllä herkutella mansikoilla ja mustikoilla!! Ja muillakin hedelmillä satunnaisesti (greipillä ja kiiwillä ja muilla happamilla hedelmillä herkuttelu on mahalle ystävällisintä), en kuitenkaan ihan hetkeen palaa syömään niitä päivittäin, sillä esimerkiksi  parsakaali ja persilja sisältävät melkein puolet enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini.

Tärkein ja itselleni vaikein sääntö on kuitenkin se, että ruoka tulisi syödä nauttien, kiitollisena siitä, että lautasellani oleva luomus on monen asian tuotos. Luonnon ja ihmisen yhteispeliä; auringon, ravinteiden ja ruoantuottajien kypsyttämä ja minun lautaselleni tuottama. Ruoka pitäisi asetella kauniisti, sitä pitäisi haistella ja katsella ja kaikista mieluiten ruoka tulisi syödä hyvässä seurassa, jutellen, aterimet pöydälle välillä laskien. Katsellen muita, nauttien yhteisestä hetkestä. Koitappa siinä nyt sitten sinkkuna näitä hetkiä jokapäivään mahduttaa – tiedän, ei ole helppoa. Mutta silloin kun saan syödä muiden kanssa olen asiasta erityisen onnellinen. Yksin syödessä koitan nauttia ruokailusta. Istun pöydän ääreen, en lue mitään ja keskityn vain ruokaani, makuihin, ulkonäköön ja tuoksuihin. Uskon nimittäin, että mielellä on suuri vaikutus myös syömisiimme ja juomisiimme. Jos syöt jotain morkkiksella voit olla varma, että se tekee sinulle huonoa. Morkkiksella syöty kaupan pakastealtaasta teollisesti leivottu jättipuusti menee varmasti sinne jenkkoihin kun taas mummon rakkaudella leipoma puusti, syötynä kahvin ja naurujen kera isoäidin keittiössä tekee hyvää niin mielelle kuin kropalle – näin minä uskon.

Tai ystävän kanssa ihanassa Tintåssa syöty pizza (John  Malkovich istui naapuripöydässä)

Tai metsäisen kävelyretken jälkeen, pimeässä saunassa ystävysten höpöttäessä puukiukaalla kypsynyt makkara, sinapin, takkatulen ja kylmän maidon kera.

Tai juhannusgrillissä loppuhiilloksella paahdetun vaahtokarkin sisään sulava Fazerin sininen kahden digestiven välissä, S’mores.

Tai lomalla jaettu vohveli jossa valkosuklaa, vanilja ja suklaajäätelöä, suklaakastikkeella ja kermavaahdolla.

Tai työviikon loppumisen kunniaksi alusta loppuun itsetehty Friday night supper – Hampurilaisia, pekonia, BBQ-kastike, pihvi, tomaattia, salaattia, cheddaria.. Lasi viiniä

Tai sunnuntaiaamuna unenpöppöröisten ihmisten kanssa jaettu aamupala jolla uunituoreita omenakaneliskonsseja ja teetä.

Oh well, you got the point didn’t you 🙂

The Body Ecology Diet