Rakkaalleni
Rakkaani, voisin kirjoittaa asiat tähän niinkuin ne sinä syksynä tapahtuivat, mutta se olisi niin paljon vähemmän kuin mitä pysty kertomaan. Eihän sitä pysty ymmärtämään tai tuntemaan kukaan muu kuin me. Silti uskon että kaikki se mitä tapahtui, koskettaa elämässä jollain tavalla meitä kaikkia. Yritän kirjoittaa sinusta ja meistä, mutta tuntuu etten löydä sanoja. Tämä on niin paljon enemmän, kuin mitä osaan sanoa. Sinä tiedät sen kyllä. Meidän on ollut niin vaikea ottaa vastaan sitä rakkautta jota toinen on antanut. Olen kova puhumaan, varsinkin siitä kuinka paljon sinä minulle merkitset. Sinä toit sinun mukanasi muutoksen minun elämääni. Kukaan ei ole koskaan antanut minulle samanlaista tilaa olla minä. Minun ei ole tarvinnut sinun kanssasi olla koskaan mitään muuta kuin mitä olen. Sinä oot valinnut minut joka päivä uudestaan, kokonaisena. Joka päivä vaikka mitä tulisi. Sinä olet nähnyt minut siinä pimeydessä missä hetkittäin olen. Sinä olet nähny sen pelon, surun, vihan, häpeän, syyllisyyden. Kaiken sen mitä olen vuosia pitänyt piilossa sisälläni. Sinä olet se joka on kertonu minulle että minä en ole se pimeys, vaan sen lisäksi valo kaiken pimeyden takana.
Me tavattiin sinä syksynä kun minun elämässäni tuntui kaikki olevan sekaisin. Olin samaan aikaan kaiken lopussa ja alussa. Minä olin hukassa sen suhteen kuka olen. Silti enemmän hereillä kuin ennen, katsomaan elämää ja itseäni rehellisesti. Sinä kiinnostuit minusta koska olin niin erilainen kuin kukaan koskaan ennen. Vähän jopa pelottava ja outo, sinun mielestäsi. Minä puhuin sinulle enkeleistä, elämän ihmeistä. Minusta tuntui että sinä et tiennyt yhtään mitä sanoa, halusit tehdä vain hyvän vaikutuksen. Sinä et halunnut minusta sitä samaa mitä kaikista muista minua ennen. Sinä halusit olla minun kanssa sinun sydämestäsi käsin. Kiinnyin sinuun koska sinä olit niin turvallinen. Minä hain turvaa maailmasta, sain sitä sinun kanssasi. Sinä kuuntelit kun kerroin rajoistani. Me tehtiin asiat sen mukaan mihin olin valmis. Oltiin kumpikin ensimmäistä kertaa läsnä toisen kanssa. Valittiin opetella olemaan rehellisiä itsestämme, vaikka se ja sen opettelu on meinannut välillä repiä meidät erilleen. Rakastan sinua enemmän sen myötä mitä rehellisempi olet sinusta. Me ollaan valittu luottaa toisiimme ja elämään, vaikka välillä se repii meidät palasiksi. Niistä palasista me ollaan joka kerta kasvettu eheämmiksi kuin ennen. Ollaan edelleen keskeneräisiä, eikä tulla koskaan valmiiksi.
Minun on ollut sinun kanssasi helpompaa rakentaa ja tutkia sitä kuka olen kaikkien niiden roolien takana. Olet auttanut luomaan sen turvan, jota en ole itse vielä osannut antaa itselleni. Me ollaan saatu niin paljon rakkautta jonka myötä pelokkaat sydämet ovat alkaneet heltymään. Tiedetään miten ollaan yhdessä kasvettu ja muututtu. Uskalletaan joka hetki olla enemmän ne jotka todellisuudessa ollaan. Sinä et ole enää niin vihainen. Minä en pelkää enää niin paljon. Minä näen miten rohkea sinä olet. Minä näen sinussa sen mikä on vielä maailmalta piilossa. Sinä olet jotain niin suurta, etkä ehkä taida ymmärtää sitä vielä.
Minä olin aina miettinyt tätä, hiljalleen luopunut uskomasta tähän kaikkeen. Uskoin että se olisi vain valetta. Ei tällaista edes olisi olemassakaan. Ymmärrän kuitenkin etten tiennyt silloin rakkaudesta yhtään mitään. Rakkaus on kaikki, se on kaikkialla missä haluat sen nähdä. Sinä olet se rakkaus. Se rakkaus on minussa.
Olen saanut sinusta vierelleni todellisen ystävän, opettajan, kumppanin, rakastajan.
Voisin sanoa että ollaan lukemattomia kertoja keskusteltu siitä miksi hitossa me ollaan tässä yhdessä, välillä hyvinkin raivokkaasti. Ollaan niinkuin päivä ja yö. Hetkittäin ei voida sietää toisiamme. Se on juuri se syy miksi rakastetaan toisiamme. Kehitys loppuu tyytyväisyyteen ja me ollaan tultu tähän suhteeseen kasvamaan, oppimaan elämästä ja itsestämme. En enää etsisi valmista ihmistä. Tiedän että tulen olemaan tästä yhteisestä matkasta ikuisesti kiitollinen, vaikka me yhdessä on yksi saatanamoinen työmaa.
Tulen totisesti kirjoittamaan sinusta ja meistä, niin paljon.
Rakkaudella, Sandra.