Minä ja alkoholi

Ah pikku krapulassa koti sohvalta muonat kainalossa tätä onkin hyvä pohtia.

Viimeksi join siis jouluaattona kunnon nakit ja muussit ja nyt eilen. Toki eilen ei nyt aivan nakit ja muussit. Olin niin lopen uupunut, että pötkötin omassa sängyssä jo klo 1. Silti nautitut kossuvichyt ja irish coffeet tuntuu. Ei nyt ihan järkyttävästi, mutta tuntuu. Jano on loputon ja voisin syödä 3 pussillista karjalanpiirakoita. Krapulassa haluaa karjalanpiirakkaa ja juustoa. Ja vehnäsämpylöitä. Pizzaa en enää nykyään halua, enkä kebabia. Tykkään oikeastaan krapulassa syödä ruokavalion mukaista ruokaa. Pääasiassa. Toki ryyditettynä karkilla ja suklaalla, mutta riisi, kana ja avocado käy hyvin. Aamiaisella kaurapuuro valkuaisilla maistuu myös krapulassa. Ellei aamu ala oksentamalla, se alkaa jos on juonut viiniä. Nyt olin viisas. Tai siis niin viisas, kuin kyseisessä tilanteessa oli mahdollista.

Ennen tuli juotua, varmaan 25 vuotiaaksi, aika usein. Joka viikonloppu, joskus viikollakin(mun ennätys on kesällä 2011 7 päivää putkeen…voisi kutsua alkoholismiksi. Se oli eka ja vika laatuaan…). 23 vuotiaana aloitin kuntosalihommat ja siitä alkaen juominen alkoi hiipua ja sitten muuttui olemattomaksi. Nykyään voi sanoa, että vuodessa on enempi alkoholittomia kuukausia, kuin holillisia. Ei vaan pysty eikä kiinnosta. Huono vointi yhden illan jälkeen kestää 2-3 päivää. Treenit on silkkaa paskaa sen aikaa ja sitä vaan kysyy itseltään, että miksi tekee sitä kropalleen. Myrkyttää.

          Illalla viskin kanssa hilpeänä ja aamulla vähemmän. Meikki ja suihku kuitenkin pelastaa usein huonommankin tilanteen.

Ei siinä. Hauskaa on kyllä vuosien saatossa piisannut ja ompahan mahdollisille lapsenlapsille kiikkustuolissa tarinoitavaa. Veikkaan, että mummilla on hurjemmat jutut, kuin papalla. Mutta nyt skruuvataan taas korkki toviksi kiinni. Tämä koko päiväkin on ollut täysin hyödytön…ahdistaa tämmönen, kun ei jaksa.

Tästähän me päästään siihen itsestään selvyyteen, että dieetti on tosiaan loppu niinku varmaan kävi ilmi ja tuo eilinen  ”hurrrrrrja” juhlahumu ikäänkuin sinetöi tämän siirtymän uudenlaisiin touhuihin. Elikkä dieettihän loppui siis siksi, että sain sellaisen tilaisuuden treenirintamalla, jota ei voi ohittaa. Pääsin Räsäsen Jukan Hypertrofiaprojektiin mukaan for free, joka lyhyesti sanottuna on siis eräänlainen 13 viikkoa kestävä lihasmassan tahkoamisprojekti. Meitä on 8 eri ikästä miestä ja naista ja kaikilla yli 5 vuotta treenikokemusta. Katsotaan siis millasia tuloksia on mahdollista saada, kun kaikki lihaskasvua edistävät seikat otetaan huomioon. Helmikuun alussa aloin siis palauttaa kaloreita takasin lähtölukemiin ja ensi viikko on nyt lepoviikko treeneistä ja sitten starttaa tähän valmennuskokonaisuuteen kuuluva ensimmäinen 3 viikon mittainen treeniosio.

Miten se itse dieetti, jonka pituudeksi tuli kaikkineen 5 viikkoa, sitten meni? No se meni siihen saakka hyvin. Kiloja lähti karvan vaille 4 ja alunperin piti pitää tänä viikonloppuna maltillinen ja oikeoppinen tankkaus, mutta sille ei nyt luonnollisestikaan ollut tarvetta. (sen sijaan viskille näytti olevan..hahhah). Sikäli tässä nyt ei dieettiin nähden muutu muu, kuin se että puhtaan ruoan kaloreita nostetaan. Herkuttelut yms ovat edelleen huomisesta alkaen pannassa, jotta painoa ja kehitystä pystytään seuraamaan mahdollisimman tarkasti.

Mutta tästä projektista lisää varmasti tässä kevään mittaan. Mukavaa sunnuntaita ihmiset!