Nollapiste +4. On kulunut neljä päivää siitä kun otin puheeksi avioeron vaimoni kanssa. Olemme olleet yhdessä 16 vuotta ja siitä naimisissa 11 vuotta. Meillä on kaksi lasta.

Olemme keskustelleet paljon, paljon enemmän kuin suhteemme viimeisimpinä vuosina. Käyneet läpi suhteemme tilaa, miksi en halua jatkaa, suhteemme ongelmia ja vanhoja asioita suhteemme alusta asti jotka tuntuvat painavan vaimoani yhä.

Olemme itkeneet ja maanneet sylikkäin keskustelemassa asiasta. Olemme kävelleet zombeina huoneesta toiseen, työpaikasta kotiin, viemään ja hakemaan lapsia. Olemme yrittäneet pukea sanoiksi ahdistusta. Olen yrittänyt kertoa miksi en halua jatkaa, vaimoni on yrittänyt saada minua jatkamaan ja yrittämään vielä.

Lopun alku.