Musiikin voima ja festarivessoja

Menneenä kesänä sain kokea upeita musiikkillisia muistoja. Musen keikan Hartwall areenalla ja ihka ensinmäiset Festarini ikinä. Jännitin festareita paljon, koska pelkäsin suurta ihmismassaa ja esimerkiksi sitä, että onko festareilla tarpeeksi vessoja. Porukkaa oli kyllä ihan kiitettäväksi ja onneksi myös vessoja. Voikin olla erikoisia pelkoja ihmisellä! Alkujännityksen jälkeen olin rentoutunut ja onnellinen, tanssin täysin rinnoin kaksi päivää putkeen. Eikä artistillakaan ollut juurikaan väliä. Miksi olin elänyt yli kolmekymppiseksi ennenkuin koin ekat festarit? Mitä kaikkea olenkaan menettänyt kaikki nämä vuodet.

Päivällä festarit olivat sen verran lapsiystävälliset, että saimme 3 vuotiaan ja 6 vuotiaan lapsemme mukaan katsomaan muutaman artistin. Lapsetkin nauttivat elävästä musiikista ja iloisesta ilmapiiristä. Musiikin voima on uskomaton, se yhdistää ihmisiä ja saa kaikki laulamaan mukana, vaikka kyseessä ei olisi se oma lemppariartistikaan. Varmasti tulevina kesinä pyrimme siihen, että edes yhdet festarit käydään. Ohjeeni onkin ”anna tunteen viedä”, älä pelkää näyttäväsi hassulta kun tanssit, laula täysiä nuotin vierestä jos siltä tuntuu. Jos jokin asia tuntuu hyvältä, näytä se.

 

Muse

16060008 (2).jpg

CMX

16070031 (2).jpg

Apulanta

16070078 (2).jpg

 

Hyvinvointi Hyvä olo Musiikki Höpsöä