Oman elämänsä aarrekartta

Konmari kirjaa luettuani törmäsin Facebookissa ryhmään joka pyörii kirjan aihepiirin ympärillä. Olen saannut paljon inspiraatioita tuosta ryhmästä, ja siellä annetaan hyviä vinkkejä miten voi käytännössä toteuttaa Konmari tekniikkaa. Yksi vinkki johon törmäsin oli tehdä itselleen ”aarrekartan” siitä mitä toivoo elämältään. Jokaisella on unelmia ja toiveita, kun ne näkee niin ne kongretisoituu oikeasti. Tein tälläsen kuvakollaasin oman vaatekaappini oveen, aina kun avaan oven, niin sieltä tervehtii voimaannuttavia tekstejä, haavekuvia ja muistoja jotka ovat tärkeitä.

Vahvana minulla oli toive päästä uudelle uralle, ja kaksi viikkoa sen jälkeen kun olin tuon ”uudelle uralle” tekstin laittanut karttaani, sanoin itseni irti vakityöpaikastani. Minulla ei ollut edes uutta työpaikkaa tiedossa vielä, mutta päätin ottaa askeleen oman jaksamisen ja mielenterveyteni takia. Luotin siihen, että elämä kantaa. Ja elämä kantoi, sain uuden työpaikan viikkoa ennen kuin työsopimukseni päättyi edellisessä paikassa. En ole katunut päätöstäni kertaakaan, tuntui kuin painava taakka olisi nostettu harteiltani. Toki irtipäästäminen työyhteisöstä jossa olin työskennellyt 5 vuotta oli haikeaa, ja jäin kaipaamaan ihmisiä työpaikalla. Kaikki oli sen arvoista, minulle jäi aikaa enemmän perheeni kanssa ja uusi työni ei ollut enään fyysisesti liian kuormittavaa. Olinkin todella väsynyt, en edes tiennyt miten väsynyt. 

Aarrekartassa haaveilen myös kärkitossuista. Ehkä jonain päivänä voin kokeilla niitä, kun olen tarpeeksi harjoitellut baletin alkeita. Kaipaan myös yhteistä aikaa puolisoni kanssa, ja haaveilen merkkilaukusta. Saavutettavia pieniä asioita, jotka kuitenkin merkitsee paljon.

Tärkein muistutus itselleni aarrekartassa liityy luovuuden ylläpitoon, lupasin itselleni ottaa enemmän valokuvia ja alkaa kirjoittamaan taas ajatuksiani. Tämä Blogi liityy vahvasti siis myös tuohon aarrekarttaan ja sen toteuttamiseen. ”Ylläpidä luovuutta” on seuraava ohjeeni jonka voisin antaa. Luovuus hyvin hoidettuna, antaa paljon iloa ja antaa valonpilkahduksia pimeisiin hetkiin.

 

DSC_0057 (2).JPG

DSC_0062 (2).JPG

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Raha

Musiikin voima ja festarivessoja

Menneenä kesänä sain kokea upeita musiikkillisia muistoja. Musen keikan Hartwall areenalla ja ihka ensinmäiset Festarini ikinä. Jännitin festareita paljon, koska pelkäsin suurta ihmismassaa ja esimerkiksi sitä, että onko festareilla tarpeeksi vessoja. Porukkaa oli kyllä ihan kiitettäväksi ja onneksi myös vessoja. Voikin olla erikoisia pelkoja ihmisellä! Alkujännityksen jälkeen olin rentoutunut ja onnellinen, tanssin täysin rinnoin kaksi päivää putkeen. Eikä artistillakaan ollut juurikaan väliä. Miksi olin elänyt yli kolmekymppiseksi ennenkuin koin ekat festarit? Mitä kaikkea olenkaan menettänyt kaikki nämä vuodet.

Päivällä festarit olivat sen verran lapsiystävälliset, että saimme 3 vuotiaan ja 6 vuotiaan lapsemme mukaan katsomaan muutaman artistin. Lapsetkin nauttivat elävästä musiikista ja iloisesta ilmapiiristä. Musiikin voima on uskomaton, se yhdistää ihmisiä ja saa kaikki laulamaan mukana, vaikka kyseessä ei olisi se oma lemppariartistikaan. Varmasti tulevina kesinä pyrimme siihen, että edes yhdet festarit käydään. Ohjeeni onkin ”anna tunteen viedä”, älä pelkää näyttäväsi hassulta kun tanssit, laula täysiä nuotin vierestä jos siltä tuntuu. Jos jokin asia tuntuu hyvältä, näytä se.

 

Muse

16060008 (2).jpg

CMX

16070031 (2).jpg

Apulanta

16070078 (2).jpg

 

Hyvinvointi Hyvä olo Musiikki Höpsöä