Kokemusasiantuntija koulutus

Viime keväänä ollessani kuntouttavan SYKE-ryhmässä virisi mieleeni ajatus kokemusasiantuntijan koulutuksesta. Ryhmän toiminnan suunnittelussa oli ollu mukana kokemusasiantuntijoita ja kävipä meille puhumassakin yksi kyseisen koulutuksen saanut henkilö. Mulla virisi ajatus että ehkä mulla olis muille annettavaa kun kertoisin omista kokemuksistani ja siitä kuinka olen selvinnyt (tai epäonnistunut). Olin tästä puhunut mun kuntouttavan sosiaalityöntekijälle ja hän sitten kysyikin tuossa ennen joulua kiinnostaako. Nyt on sitten kyselylomakkeet täytetty ja haastattelussa käyty. Vaikka haastattelun jälkeen haastattelija piti melko varmana että pääsen koulutukseen , niin kuitenkin piti jännittää siihen asti että se vapauttava puhelu tuli. Vielä ei ainakaan jännitä mutta katotaan sitten tiistaina kun avaan luokkahuoneen oven. Koulutusta on yhtenä päivänä viikossa, kymmenen viikkoa joten maaliskuun lopussa toivottavasti saan todistuksen käteeni. Mä oon niin pähkinöinä =)

Tämä viikko onkin vietetty kotona saikun merkeissä. Käsi ei sillai kipee mutta ranne tosi jäykkä ja ärtyy kyllä heti kun yrittää sillä jotain tehdä.Saa nähdä mitä peukku tykkää maanantaina pitäs alkaa ruuvaamaan mutta meen ainakin kokeilemaan.

Kuntosalilla kävin kahdesti viime viikolla, oon nyt keskittynyt siihen polkemiseen ja kävelyyn. Tuo kävely tekee niin hyvää ja huomaan kuinka paskassa kunnossa mun selkälihakset on. Eli sitä kroppa pyytää lisää ja sitä jatketaan. Jossain mielenhäiriössä menin sitten tosiaan isännällekki lupaamaan että lähden kävelyseuraksi kun ei oo enää niin liukasta. Tuo kävely on mulle niin hankalaa mutta kävelen siitä huolimatta. Se on sitä altistamista.