Kesätempoilua!

Päivän suunnitelma: Koska mennyt viikko on kulunut enemmän tai vähemmän liikkeessä, pysyi sunnuntai vain rauhallisena kotipäivänä. Tarkoituksena oli palauttaa lainassa ollut auto Äitille, syödä, lenkkeillä, käydä kaupassa, syödä, katsoa Frendejä, syödä, pelata Dotaa, tehdä pannaria, käydä saunassa ja syödä.
Auto sai jäädä lainaan ja jalat ovat vieläkin kuolleet parin päivän takaisesta 12km juoksulenkistä, eli ne reissut jäivät tekemättä. Mutta muuten onnistuneesti vietettiin päivä suunnitelman mukaan.

Lounaani tulee koostumaan: Tacoista! Tai oikeastaan saavillisesta guacamolea, vähän tacokuorilla höystettynä.
Kauppareissulla opittua: Hajamielisyydestä ja kaupassa höpöilystä saattaa kärsiä, sillä unohdin kokonaan ostaa limen guacamolea varten! Le disaster. Onneksi kuitenkin kotoani löytyi yksi höpö, joka lähti pikareissulle lähikauppaan ostamaan puuttuvan raaka-aineen.

Viime yönä näin unta: En itseasiassa muista tarkkaan! Muistan vain uneen liittyneen jollain tavalla pari Morson edustajaa, erinäisiä hero-skillejä ja punaisen Nissanin kaasuttavan parkkipaikalta poispäin.

Eilen tapahtui seuraavaa: Tein monenlaisia ennätyksiä! Mm. ajoin yksin Kangasalan varastolle pakulla – joka on siis ennätys siksi, että suuntavaistoni on lähes yhtä hyvä kuin robotti-imurilla. Suoralla tielläkin on mahdollista eksyä. Nimim. sillä kyseisellä parin päivän takaisella lenkillä eksyin päämäärästä kolmen kilometrin päähän…
Toiseksi, lähdin ennätysmyöhään kotoa viihteelle! Taisin olla Ukko Nooassa 02:17. Yleensä siihen aikaan lähden jo mielummin kotiinpäin.

Päivän asu: Vaikka kuinka yritin pysyä kärryillä tänään haasteen tiimoilta, pääsi asukuva silti unohtumaan! No, onneksi kamera toimi illalla saunan jälkeenkin.
Muodin jälkijunassa kulkemiseni on jo old news, mutta viime päivinä olenkin ollut varsinainen edelläkävijä! Ainoitakaan boyfriend-farkkuja en omista, mutta boyfriend-wifebeater on löytynyt päältäni lähes joka ilta.

Lempparibiisini juuri nyt: Äh. Ahdistaa oikein, kun mitään lempibiisiä ei tällä hetkellä ole. Olen ajautunut jonkinlaiseen musiikilliseen suohon, eikä mitään uutta musiikkirakkauttakaan ole löytynyt hetkeen. iPodin viimeisimpänä soitetuista löytyy Finntroll, Nina Simone ja DJ Orkidea. Mitään varsinaista kaavaa ei siis ole löydettävissä, lähinnä keikka- ja bussimatkoilla selaan iPodiani edestakaisin yrittäen keksiä mitä sillä hetkellä huvittaisi kuunnella.

Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Ainakin sen, että tärkeisiin ihmissuhteisiin kannattaa antaa itsestään kaikki, mitä voi. Unohtaa ajatus siitä, mitä toinen ajattelee, tai mitä toinen tuntee. Antautua vain maailmaan.

Seuraavat pippalot joihin olen menossa: Hmmm. Pippaloiksi voi laskea maanantain Muikeilut, viikonlopun keikat tai ensi kuun reissun Ylö-ystävien kanssa Yyteriin. Sanoisin kuitenkin, että lähimmät pippalot saattavat odottaa, kun painan pääni tyynyyn ja ajaudun unimaailmaan!

Juuri nyt minua ärsyttää: Jos nyt jotain pitää keksiä, niin se, ettei minulla ole suklaata! Tai jäätelöä. Huonot ärsytyksen aiheet tosin, sillä pihassa odottaa auto jolla pääsisi halutessaan ABC:lle kauppaan.

Toisaalta haluan suositella: Loppukesästä nauttimista ennen syksyyn siirtymistä! Piknikejä, rannalla makoilua ja kylmää roséta terassilla. Ja kun syksy vihdoin koittaa, haluan suositella valtavien teekupillisten juomista päivittäin, isoihin viltteihin kääriytymistä, kynttilöitä, sateen ropinan kuuntelua sekä villasukkien kaivamista kaapin perukoilta. Suosittelen myös läheisten halailua ja pusuttelua, lempihajuveden suihkausta kotipäivinäkin, Magnumin 25-vuotissynttärijäätelöitä ja tärkeistä harrastuksista kiinnipitämistä.