Vaihtoehtojuhlintaa.

Tänään oli tarkoitus olla Vaasassa työkeikalla, mutta liian suuren aikataulusäätämisen vuoksi oma panokseni keikalle peruuntui. Sen sijaan, että minkäänlainen tico tico keskustan kuhinoissa houkuttelisi, on (yllättävän) kiireisen viikon jälkeen mukava vain kääriytyä vilttiin, katsella leffoja ja lämmittää saunaa.

Viime viikkoihin on kuulunut jo niin paljon ticoa jos toistakin, että ajatuskin täpötäydestä baarista karmii. Vaikka olenhan ollut poissa baarista jo 15 tuntia, että kyllähän tässä vaiheessa pitäisi jo mieliä takaisin! Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, eilen illalla nimittäin opin yhtä sun toista – mm. minkälaista on tuntea elävänsä Hylätyt talot, autiot pihat -elokuvaa, kun viereiseen pöytään istuutuu porukka vakavan näköisiä miehiä armeijan univormuissa.

En tiedä missä mentiin vikaan, kun kyseinen elokuva kuitenkin oli yksi lempielokuvistani lapsena ja tällä hetkellä taustalla pyörii hömppäkomediasarja 2 Broke Girls… Alamäkeä mennään ja kovaa!
Pidin lapsena myös erittäin paljon Veljeni, Leijonamieli -kirjasta, tosin vain siihen asti kunnes pikkuveli(kin) kuolee. Luin yhteen aikaan kirjan siihen asti lähes viikottain ja joka kerta harmistuin, kun siitä alkoi mielestäni kerrassaan typerä Nangijala-höpötys, peikot ja taikahevoset.