Törkeä lupaus

Ekan blogikirjoitukseni otsikko oli kerrassaan törkeä. Törkeä lupaus lukijalle. Kokeilemalla menestykseen ja ikimuistoista matkaa!

Selkeä ja klassinen tuotteistajan kikka. Mennä nyt lupaamaan ensin jotain, ja vasta sen jälkeen ryhtyä miettimään, että miten helkutissa tän möläytyksen aikoo pitää. Puhumattakaan sen ylittämisestä.

Ei auta – on ihan pakko käyttää Googlea. Jos vaikka löytäisin jonkun valmiin mukailtavan mallin kokeilemisen halun synnyttämiseksi ja työstäisin siitä jotain fiksua kirjoitettavaa. Olen alkutaipaleella omalla kokeilemisurallani, joten suoraa ”toimi näin ja onnistut” vastausta ei valitettavasti ole.

”Kokeile 14 päivää ilmaiseksi” (Googlesta haettaessa sanaa ”kokeile”)

”Lataa maksuton kokeiluversio” (seuraava vaihtoehto Googlesta haettaessa sanaa ”kokeile”)

Kokeilu englanniksi = test, experiment, attempt, try.

Synonyymejä ”kokeilla” verbille = testata, yrittää, tutkia, tehdä koe.

Nyt on ehkä kulunut jo noin tunti, enkä vieläkään oikein saa ajatuksilleni täysin haluamaani tukea. Ainakaan Googlelta. Jotain erilaista tässä sanassa ”kokeilla” on. Se ei pakota heti löytämään oikeaa ratkaisua. Se myös antaa tunteen, että jonkin asian saavuttaminen ei välttämättä olekaan täysin poissuljettua. Se madaltaa aloittamisen kynnystä.

Mut nää on vaan tunteita, jotka mussa herää, kun ajattelen kokeilemista.

Mitä oikeastaan haluaisin edes kokeilla?

No kaikkia ideoita tietenkin! Siellä ruudun takana on varmasti myös lukijoita, joiden päät pulppuavat niitä mitä erilaisempia ja toinen toistaan hohdokkaampia ideoita. Tiedättekö sen tunteen, kun ne ei vaan jätä sua rauhaan? Niitä tulee suihkussa, saunassa, autossa, kaupassa, töissä, metsässä, pöntöllä ja illan tullen myös sängyssä – siis jatkuvasti ja joka paikassa. Sit piirretään, luonnostellaan ja eletään mielessä idean aikaista elämää, kunnes se unohdetaan. Itse ainakin harmikseni toimin näin. Ja sekös piru vie kismittää!

En uskalla edes katsoa tän tietokoneen syövereihin, että kuinka monta kansiollista siellä on talletettuna tietoa liittyen näihin ”uusiin disruptiivisiin innovaatiohin”. Liikeideoihin, jotka muuttaisivat maailmaa. Tai ainakin oman maailman, jos siis joku tekisi niiden eteen jotain.

Tiedättekös mitä nyt ajattelen? Ehkä arvaattekin. Jonkin asian on muututtava unelmoinnin ja idean unohtamisen välillä. Se, että kuvaan koko idean alusta loppuun jonnekin, mutten kerro siitä kellekään tai haasta ideaa mitenkään, ei vaan toimi. Tässä tarvitaan nyt rohkeutta. Rohkeutta tehdä jotain eri tavalla kuin ennen.

Menestys ei tule sillä, että kirjoitan yhden törkeän lupauksen blogin otsikoksi.

Tää tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua. Ja rohkeutta ryhtyä kokeilemaan.

tyo-ja-raha ajattelin-tanaan tyo oma-elama