Lataa, tähtää, laukaise.

Ensimmäinen kosketus ilmakivääriin. Ensimmäinen kunnon ase. Ei mikään vesipyssy, vaan ase, jolla ei uhkaisi henkeä, mutta saisi kyllä satutettua. 

Lataus. Tähtäys. Laukaus. Olin myyty. 

 

Mies oli jo jonkin aikaa miettinyt mökillä säilytettävän ilmakiväärin esiin kaivamista. Oman ostoakin hän on mielessään pyöritellyt. Olin sanonut olevani kiinnostunut kokeilemaan mökillä olevaa ilmakivääriä. Oppimaan ampumaan. 

Eräänä iltana kun suuntasimme mökille maalaushommiin, haki appiukko ilmakiväärin.

Maalaushommat tuli kyllä tehtyä ja makkarat paistettua, mutta hyvin tuli vietettyä aikaa ampuessa. Kaikki halusivat kokeilla, mutta eniten aseen parissa vietimme aikaa minä ja mieheni. Sain opastusta mieheltäni joka oli itsekkin onnessaan saatuaan pitkän tauon jälkeen taas aseen käteensä. Mies osui yhteentoista ja minäkin osuin kymppiin, kahdesti! Ihan mahtavaa! 

Kotiin päästyämme selailimmekin sitten (jälleen) ilmapistooleja ja -kiväärejä. On vain ajankysymys koska moinen tulee kotiin hankittua. Tästä taisi tulla meidän yhteinen uusi harrastus! Ja saa nähdä, koska siirrytään kunnon aseisiin!