Katselimme viikonlopun sääennusteita koko viikon mieheni ja hänen vanhempiensa kanssa. Lauantaina yllätetään tytöt ja mennään Muumimaailmaan, jos ennusteet pitävät paikkansa. Ja pitihän ne!
Esikoinen on ollut kolmen vanhana mamman (äitini) kanssa Muumimaailmassa, kuopukselle tämä oli ensimmäinen kerta Muumimaailmassa.
Saimme pidettyä salaisuuden ja vielä Naantalissakaan lapset eivät arvanneet mitään. Itse olen sieltä kotoisin ja mammaa & muita sukulaisia kun siellä asuu, niin itse Naantali ei ole mikään yllätys. Alvariinsahan siellä ravataan. Lapset meinasivat, että tultiin Kaivopuistoon leikkimään, mutta jatkoimmekin ohi puiston ja päädyimme Nunnalahden kautta Muumimaailman porteille.
”Siis oikeesti!” Kiljaisi esikoinen. OIKEESTI. Sinnehän me!
En ole vuosiin käynyt Muumimaailmassa, ja oli se jonkin verran muuttunutkin. Silti muistin paljon juttuja ja osasin kertoa muille mikä talo tai kenen asutus mikäkin oli.
Kiersimme reitit, söimme eväitä, katselimme talot, näimme teatteri-esityksen, haukkasimme jäätelöä ja hattaraa, sekä shoppailimme vähän!
Drontti Edvard! Se on ihana!
Kuten olivat ihania myös Hosuli ja Sosuli!
Hatteja ja vatteja, kuten kuopuksemme sanoo!
Tytöt saivat valita itse kasvomaalaukset vielä iltapäivällä:
Kuopus katseli aikaisemmin Tiuhtia ja Viuhtiakin, mutta päätyi lopulta lempparihahmoonsa, Mörköön.
Esikoinen valitsi suloisen Aliisan.
Yö nukuttiin uusien unilelujen kanssa. (Pesin ne tosin jo illalla, kun ne koko päivän pyöri mukana Muumimaailmassa.)
Niiskuneiti esikoiselle, ”Möökö” kuopukselle, tiettykii! Siis miten voi pieni ollakkin niin innoissaan tuosta hahmosta. Lempisatukin on ”Muumipeikko ja Mörkö”.
Sunnuntai valkeni yhtä upeana, kuin mitä lauantaikin oli ollut. Olin lupaillut uimassa käyntiä ja sinnehän me suuntasimme!
Olimme rannalla ensimmäiset! Saimme aluksi pulikoida ihan rauhassa, ennenkuin muitakin alkoi ilmestyä paikalle.
Lapset pulikoivat tunnin verran. Siinä kohtaa kun pienempi alkoi jo täristä vilusta, oli aika ruveta lähtemään kotiin. Isompi neiti tuli ihan suosiolla, mutta pienempi meinasi, että ei sitä nyt vielä lähdetä kotio! Eipä tuo harmitus kauaa kestänyt, kun muistutin, että rannalle voi tulla vaikka huomenna uudestaan!
Matkalla pysähdyimme vielä katselemaan lehmiä!
Ilta vierähti vielä mökillä maalaushommissa ja makkaraa syödessä.
Ihan mahtava viikonloppu! ♡
