lipsumassa raiteilta
Tiedättekö, kun moni puhuu siitä kultaisesta keskitiestä ja balanssista elämässä? Siitä kun kaikkea on tarpeeks, muttei liikaa. Siitä, että osaisi tehdä töitä kun hullu, mutta osaisi myös rentoutua ja vaipua sellaiseen ihanaan zen-tilaan, jossa ei ole stressistä tietoakaan. Siitä, että voisi juhlia aamuyöhön saakka ja poksautella samppanjapulloja, mutta toisena päivänä meditoida ja lukea kirjoja.
Olen huomannut, että siinä tietyssä ”tasapainossa” pysyminen on helvetin vaikeaa. En tiedä, olenko vaan liian ylienerginen ja levoton joka paikan höylä, joka vain epätoivoisesti yrittää välillä rauhoittua ja löytää sen ns. sisäisen rauhan, vai onko tämä tunne tuttu muillekin… Tällä hetkellä vaan tuntuu siltä, että olen taas lähestymässä sitä toista ääripäätä. Sellaista, jossa ei enää osaakaan elää hetkessä ja arvostaa arkisia juttuja. Sellaista, jossa janoaa vaan lisää – lisää rahaa, aikaa, julkisuutta, ihailua, huomiota. Sellaista, jossa haluaa saavuttaa parissa päivässä kaiken. Silloin unohtaa pysähtyä ja miettiä sitä, mikä oikeasti tässä elämässä merkitsee. Mikä on tärkeintä? Mitä saa sinut aidosti hyvälle tuulelle? Mitä jos menettäisit nyt kaikki ne materialistiset asiat, joista nautit? Mitä jäisi jäljelle, tyhjyyden lisäksi?
Onneksi elämä osaa pysäyttää, silloin kun alkaa mennä liian kovaa vauhtia eteenpäin. Se tuo eteesi sellaisia asioita, jotka saavat sinut ajattelemaan väkisinkin niitä tärkeitä juttuja. Olen oppinut arvostamaan näitä ns. ”wake up calleja” todella paljon. Silloin, kun yhtäkkiä elämäsi kääntyy päälaelleen ja joudut miettimään mistä tämä kaikki tällä kertaa johtuu… Uskon niin vahvasti karmaan, että huonon asian sattuessa kohdalleni, yritän ymmärtää missä tein virheen… ja arvatkaa mitä? Se virhe löytyy samantien. Se löytyy heti kun ottaa vähän etäisyyttä tilanteeseen ja yrittää katsoa kaikkea uudesta näkökulmasta.
Välillä on hyvä antaa itselleen mielikuvituksellinen läpsy poskelle ja kysyä itseltään ”mitä hittoa sä taas ajattelet?”.
Siksi kysynkin tällä hetkellä itseltäni: ”Ani, mikä on sulle nyt oikeasti tärkeintä? Se, miltä näytät ja kuulostat muiden mielestä vai se, että olet aidosti onnellinen? Se, kuinka monta lukijaa sulla on kuukausittain blogissas vai se, kuinka monta tuntia viikossa vietät pienen kummityttösi kanssa? Se, suuttuuko kaveri jos et lähde baariin vai se, pidätkö huolta omasta terveydestäs ja nukut/syöt hyvin?”
Suosittelen sinuakin pysähtymään ja miettimään, onko tie mitä kuljet viemässä sinua oikeaan suuntaan? Vai voiko kenties olla niin, että olet eksynyt ja sun pitäisi löytää takas oikealle reitille?
Tasapainossa pysyminen on vaikeaa, mutta ehdottomasti sen arvoista. Ole rehellinen itsellesi ja kuuntele sydäntäsi. Kyllä se kertoo sulle, onko suunta oikea vai väärä.
Ihanaa alkavaa viikkoa!
kuvat: Darina
YOUTUBE / SNAPCHAT / INSTAGRAM: anifrei