Sata grammaa päivässä

Tämän päiväinen merkintä. Aloitin (jälleen) pitämään ruokapäiväkirjaa, jos se motivoisi pysymään ihan oikeasti siinä rytmissä. Näyttäisi ainakin, että oonko mä pysynyt rytmissä, vai luullut vaan. Vaihdoin puhelimen uuteen ja päivitin sinne mun sporttiohjelmat, eli SportsTrackerin ja sellaisen kalenterin, jolla pystyy seuraamaan omia mittojaan, kuten paino, BMI, vyötärönympärys, kalorit yms. Ei nyt ihan 110% todellisesti, kuten ei Trackerillakaan, mutta suuntaa antavasti. Jälkimmäisen ohjelman mukaan mun piti asettaa itselleni tavoite ja heitin siihen sen 65kg ja päivämääräksi pisimmän mahdollisen, eli 20.11.2014

Sen mukaan mun pitäisi laihtua sata grammaa (!!) päivässä, niin olisin just ja tasan 65-kiloinen tuona päivänä. Aattelin, että eihän se näin katsottuna tunnukaan yhtään mahdottomalta. Toki sitten kun otetaan mukaan se, että sitä laihtumista pitäis ihan oikeasti tapahtua JOKA PÄIVÄ se sata grammaa, niin se on sit vähän eri asia… Nojoo, katellaan. Tokihan haluisin, että se olis enemmänkin kuin ’katellaan’, mutta oon jokseenkin pessimistinen tän projektin suhteen. En ainakaan aattele, että ”No niin, ensi jouluna oon sitten ihannepainossani!” Not gonna happen.

Sitten toiseen asiaan, mulla oli tänään thainyrkkeilyssä tabata-reenit. (ei taPata, vaikka mielestäni se kuvais sitä treeniä paljon paremmin…)
Käsi ylös, jos tiedätte, mitä se meinaa o/
Täti selittää:

Tabata on intervallitreeniä, joka menee lyhyesti sanottuna näin: 8 x 20s, välissä 10s tauko.
Kestoltaan se on siis noin neljä minuuttia. Oon aiemmin tehnyt lihaskuntotabataa, mutta tänään tehtiin potkutabata. Herranjumala, mun jalat ei ole varmaan ikinä tuntuneet yhtä makaroneilta kuin tänään. Aloitettiin etujalalla, se on yleensä heikompi, vedettiin sillä koko tabata ja sitten siirryttiin takajalkaan ja sama juttu.

Alkuun potkut lähti ihan hyvin, mutta jossain toisen sarjan kohdalla katosi ajan ja paikan taju, sekä jalasta tunto. Yritin pitää laskua sarjoista, mutta sekosin toisen sarjan jälkeen. Japanilaiskeksintö tabata on vähän sellaista, että siinä vedetään siellä epämukavuuden maksimirajoilla ja sen yli. Oksettaa, pyörryttää, aika ja paikka katoaa ja niin edelleen. Jutun juju on siinä, että lihakset tekee työtä vielä tabatan jälkeenkin. Se on paljon tehokkaampaa, kuin esimerkiksi puolen tunnin juoksu tai pyöräily. Juostessa rasva palaa vasta sitten kun sykkeet on riittävän hyvät, eli siinä kestää hetki, mutta tabatan jälkeen sykkeet on niin korkealla, että rasvaa palaa bussissa istuessakin. (voin siis sanoa kaikille, että poltin useamman sata kaloria Facebookatessani! Istualtani.)

Meillä on salilla aamuisin HIIT-treenejä, eli näitä intervalleja. En oo käynyt yhdessäkään, koska uskon ettei mun kunto kestä. Hyvältä tämä tabata joka tapauksessa tuntuu, mutta luulen että HIITtien jälkeen en jaksaisi enää treenata muutoin :D Ja tavoite on kuitenkin lisätä sitä kestävyyttä ja lihaskuntoa, eikä vetää maksimeilla. Niin hyödyllistä kuin se onkin.

Kyllä, eilen oli ihan jumalattomat kiukkuahdistukset tästä koko projektista ja siitä, miten tästä ei tuu taaskaan mitään ja mikään ei onnistu, yhyy. Aina sieltä silti noustaan.