Flunssa-aalto tavoitti viimeinkin

Hääätshiuh.

Tatuoinnit onnistui hyvin, kivuliastakaan se ei ollut. Vaikka jännitin ihan helkkaristi ja olisin varmasti karannut takaisin kotiin ilman henkistä tukeani. Mutta se oli sen arvoista, hienot kuvat ja hieno henkinen boosti. Mullahan on siis kamala neulakammo ja vaikka oon koko pienen ikäni haaveillut tatuoinnista, olin jo asennoitunut siihen, että en mä ikinä sitä hanki, koska sattuu kuitenkin, enkä uskalla. Nyt oon suunnitellut itselleni jo kolmannen ja neljännenkin kuvan ja joudun toppuuttelemaan itseäni, että en mä tarvi enää lisää kuvia, nämä on ihan hyvät, ihan oikeasti 😀

Pidän siis pari viikkoa treenitaukoa ja viihdyn kotona villasukat jalassa. Kävin ilmeisesti vähän liian vähillä vaatteilla kävelylenkillä, kun nyt on nenä vuotanut koko päivän. Onneksi on villasukat ja tomaatti-chili-valkosipuliliemi. Ellei tehoa, niin pitää ruveta käyttämään järeämpiä keinoja, eli kuumaa mustaherukkateetä ja Fitnesstukun C-vitamiineja. Jälkimmäiset on kyllä sellainen vitamiinipommi, että flunssaoireet katoaa hyvinkin äkkiä.

Koska flunssan lisäksi on myös se aika kuusta ja känkättää, oon syönyt parina viime päivänä suklaata. Ja laskiaispullia. Hups.
Kyllä, saatan olla tunnesyöppö, mutta ehkä enemmänkin känkkäsyöppö. Kun känkättää ja on menkat, niin suklaa on kiva känkätyskaveri. Terveellistä tai ei. Tosin hain tänään kahden suklaapatukkani seuraksi myös viinirypäleitä. Palaan ruotuun sitten huomenna.

Huomenna pitäisi muistaa myös vilkaista aamupaino. Oon unohtanut sen tässä tatuointitohinassa. Toivottavasti ollaan edelleen miinusmerkillä, vaikka tässä on hieman suklaatakin syöty…
Treenitauosta huolimatta oon tehnyt tosin vähän kotijumppaa, vatsa-peppu -treeniä aamuin illoin. Ei oo ihan toimeton olo, eikä nuo tatuoinnit tunnu siitä moksiskaan olevan.

Nyt meen taas niistämään.

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli