Work bitch (= tunnustuksia pikaruokakuukaudesta)

Tunnustetaan heti kärkeen. Oon tehnyt kuukauden töitä sellaisessa paikassa, jossa EI ole takahuonetta, jääkaappia tai muutakaan keittiövehjettä, tai edes vessaa. Yritin jotain terveellisiä elämäntapoja, mutta eihän siitä mitään tullut. Keitot ei pysyneet kuumina termosmuissa, salaatin kunnosta puhumattakaan. Joten oon kuukauden verran syönyt niin sanotusti ulkona aina työpäivinä. Pääosin Subwayssa (oon onnistunut pitämään edes illuusion terveellisyydestä), mutta koska on hivenen hävettänyt käydä siellä joka ikinen päivä (lähes) niin oon muutaman kerran käynyt Burger 55:ä (hyväää!) ja kerran Arnoldsissakin, kunnes totesin jälkimmäisen liian kalliiksi rahavaroilleni. Ja ihan oikeasti, jos olisin keksinyt jonkun terveellisen ja täyttävän tavan syödä, niin olisin tehnyt niin. Proteiinipatukat ei paljoa täytä ja muutaman kerran eväänä ollut proteiinijuomakin olis ollut parempaa kylmänä.

Salillakaan ei tullut pahemmin käytyä, muutaman vapaapäiväni vietin pilateksessa, mutta sitten tässä oli muutama reissu ja sitten olinkin taas töissä. Aamut oli sellaisia, että joko olin kauheassa kiireessä tai sitten nukkumatti piti mua panttivankinaan. Unirytmi on kyllä viime aikoina ollut lievästi sanottuna perseellään, oon mennyt nukkumaan joskus aamukolmen ja neljän välillä… Yksi uudenvuodenlupaukseni oli korjata asia. Puolustan kuitenkin itseäni sillä, että oon tehnyt kotitreeniä ennen töitä.

Kotitreeniin tarvitaan käsipaino(t), halutessaan myös jumppakeppi ja jonkinsortin pehmeä alusta.
Näin se käy:
* 12-15 toistoa kulmasoutua. Kaksi sarjaa per käsi. Itse käytän tässä 4kg painoa, koska muuta ei ole.
* 12-15x ojentajaliikettä. Kaksi sarjaa. Joko dippiä (kokeilin kaksi dippausta, olkapääni sanoi poks ja ranteeni räks) tai ihan perinteistä kickbackia. Itse käytän jumppakeppiä = keppi selän taa, taitto lantiosta 90 asteen kulmaan ja kädet takakautta niin ylös kuin saa. Hetken pito ja alas. Tässä voi käyttää jotain apuria, joka vetää yläasennossa käsiä kolme nykäisyä pidemmälle, eli oman maksimin yli. Ja jos joku ei tajunnut, niin kumarretaan tietty eteenpäin 😀
* 12-15x kyykkyä painon kanssa. Kaksi sarjaa. Perse menee alas, paino nousee ylös, helppoa! Eli siis peruskyykky ja käsipaino nousee n. rinnan korkeudelle. Voi mennä selkä seinää vasten tai sitten ei. Mulla ei oo vapaata seinää 😀
(* 10x punnerrusta, kaksi sarjaa. Mulla ei toimi tämä kotona, ei ole riittävän pehmeää mattoa että polvet ja ranteet tykkäisi. Jätin pois.)
* 12-15x vatsoja. Kaksi sarjaa. Perinteiset vatsarutistukset toimii hyvin.
* 10x heiluria, eli selälleen maahan, jalat ylös. Sitten viedään jalat rauhallisesti puolelta toiselle, mutta lantio pysyy maassa.
* 12-15x jalkaliikettä. Kaksi kertaa per jalka. Kyljelleen maahan ja päälimmäisellä jalalla piirretään ympyrää. Itse teen toiset 15 toiseen suuntaan ja toiset 15 vastakkaiseen.

Sitten niihin uudenvuodenlupauksiin. Perinteisen kuntoremontin ja miehen ja lasten lisäksi lupasin:
1. stressata vähemmän, elää enemmän
2. matkustella
3. opetella juoksemaan

Jälkimmäinen toimii niin, että keväällä kun on sulaa ja vähän lämpimämpää, käyn juoksemassa läheisen urheilukentän radan kolmesti ympäri. Pituutta tulee 1200 metriä. Otan aikaa ja yritän parantaa sitä. Kesän/syksyn lopulla mulla on tavoitteena, että aika on ihan oikeasti parempi ja oon siinä sivussa oppinut juoksemaan, ilman että sattuu ja vituttaa joka askeleella.

Juoksuinhoni juontaa juurensa yläasteelta ja lukiosta, jossa meillä oli sama liikunnan opettaja. Mä olin tosi aktiivinen liikkaaja, uin JOKA kerta, pelasin salibandya nuorten SM-tasolla ja edustin koulua kaikissa mahdollisissa joukkuekisoissa. Mutta matkaa en osannut juosta. Olin siis aina paska jossain cooperissa ja 1500m juoksussa, sekä tietty ne opettajan kuntotestit. Koska en ässännyt niitä, liikunnannumero ei koskaan ollut seiskaa isompi. Kerran tosin avauduin sille suhteellisen kovaäänisesti tästä, että ne tytöt jotka lusmuili joka helvetin liikuntatunnin veti jotain 8-9 numeroita ja mulla on seiska, mitä vittua?! Seuraavassa jaksotodistuksessa oli kasi.

Toki näin jälkeenpäin tajuan, miten paljon mulla on ollut vikaa kropassa ja liikeradoissa, joten ei mikään ihme. Opettajan mukaanhan se johtui ainoastaan siitä syystä, että läski ei jaksa, koska sillä on huono kunto. Ironiseksihan homman tekee se, että liikanopettaja itse oli sitä kokoluokkaa, että sen rinnalla Tuksukin olisi näyttänyt missimittaiselta…

Juoksukautta varten palkkakeiju toi minulle nämä:

Nike Lunarglide 5, ovh jotakin 150e luokkaa.
Stadiumista hintaan 74,90 ;)
Niissä on erityinen pronaatiotuki, eli tällaiselle jalkavammaiselle ihan täydelliset popot! (se on toi paksu juttu tossa jalkaholvin kohdalla)

Tuottoisaa uuttavuotta kaikille!