Nolla

Perjantai-illan myöhäinen lounas löytyi Nollasta. Listalta olivat kadonneet clubileivät, peruspihvit ja -pastat. Tilalla oli kerrassaan mieluisia ylläreitä kuten härkatartaria, tuhkattua lohta, herne-avokado-pyreellä tuunattu fish’n’chips sekä muhennettua pinaattia, kera uppomunan, mustajuuren ja voikastikkeen. Jälkkäriksi omppupiirakkaa ja lakupannacottaa. Melkomoinen muutos perusbaarisafkasta ylöspäin. En voi kieltää etteikö olisi arveluttanut safkan laatu – niin moni juttu on paperilla ok, mutta lautasella kelvotonta sotkua. Päätin olla rohkea ja olla välittämättä seinän kokoisista Heineken-logoista ja samaan sarjaan kuuluvista kaljan kittaajista.

Valitsin pinaattia ja omenapiirakkaa. Pääruoka oli parempaa kuin olisi voinut tässä miljöössä kuvitella. Uppomuna oli tehty oikein, ehkä hitusen liian etikkaisesti. Yllärinä lautasella myös suppiksia ja rapuvaahtoa, pinaattia annoksen nimestä huolimatta niin vähän että Kippari Kalle ei olisi tykännyt, mutta minä tyttö tykkäsin. Jälkkäri olisi ollut varmasti hyvää, jos yhtään tykkäisi makeasta. Karamellisoitunut kinuski yhdisteltynä sokeri-rasva-taikinaan muutaman omenaviipaleen kera on ihan liian saksalaista ja tymäkkää.

Plussaa: kerrankin rento ja helppo mesta, jossa hinnat on ok ja maut enemmän kuin ok.

Miinusta: hälinäinen.

www.ravintolanolla.fi | Pohjoinen rautatienkatu 21