Suomen vanhin japanilainen ravintola (1986) on pyöritellyt susheja jo silloin kun olen itse opetellut ajamaan pyörällä – enkä ole tykännyt raa’asta kalasta yhtään! Pyörällä ajamisen hiffasin melko nopeasti, mutta ystävyyteni sushin kanssa on uusi juttu.

Helsingissä (kuten kaikissa kelvollisissa metropoleissa) voi valita trendikkäistä sushibaareista sen mieluisimman skenemestan, mutta jos haluaa ennenkaikkea syödä ja nauttia siitä, suosittelen Kotoa. Onhan ne muutkin kaupungin sushiveteraanit (Kabuki, Tokyo55) ihan ok, mutta Kotossa on kivoin meininki ja menu!

Misokeitto (4,10 €)
Lempeän rauhallinen keittonen.

Kiku-lajitelma (24 €)
Ilmeisesti hyvää. En saanut maistaa kananmunanigiriä.

Ikuranigiri (6 €), Californiamaki (5,10 €), Inari (5,40 €)
Ikura eli lohenmätinigirit huippuhyviä, joskin melko haasteellisia napostelupaloja. Yksittäisten pallosten noukkiminen tikuilla on hyvää harjoitusta. Californiat ovat kaltaiselleni sushiin totuttelijalle kuin pulla ankoille. Ja makeat tofupaketit sopiva jälkkäriannos.

Wasabi ei taida olla aitoa kamaa, vaan inkivääri-sinappi-tuubista puristettua tahnaa?

Ps. Muista tehdä pöytävaraus. Myös arki-iltoina.

Testasimme ystäväiseni Lauran kanssa seuraavat:
Grillattua entrecotea & paahdetut juurekset. 16 €.
Lasagne & salaattia. 10 €.

Safka osoittautui perushyväksi. Viini erinomaiseksi. Atmosfääri rennoksi. Vähän kuin Tori, mutta ystävällinen. Listalta tuli bongatuksi myös Torin bravuurisetti, eli lihapullat ja muusi, mutta jallusoosin sijaan brandy-kastikkeella.

Toisen ystäväiseni, Pekan, kanssa napostelimme perjantai-illan ratoksi nämä:
Herkkutattirisotto. 14 €
Meloni-vuohenjuustosalaatti. 13 €

Reippaan kokoinen salaatti, hyvät marinoidut punasipuliset ja mukavaa melonia. Myös toiselta lautaselta nappaamani lusikallinen risottoa oli perushyvää. Luomuviinistä plussaa, en tosin muista nimeä mutta hyvää oli! Hik.