Kaikkea sitä havainnoikin. Niin, sanovat, että salilla ollaan omaa itseä varten. Turha ajatella, mitä muut susta miettivät, veivaat vaan sitä omaa treeniäsi eteenpäin. No juu. Sellaiseen kirjoittamattomaan salietikettiin olen väkisinkin kiinnittänyt huomiota.

Oikeastaan, mitä nuorempi, sen tarkemmin tätä havaintojeni mukaan noudatetaan. Ilmeen tulee olla määrätietoinen ihan koko ajan. Tätä itsevarmaa ilmettä, jossa katse ei harhaile vaan tuijottaa tarkasti eteenpäin, suoraan, korostetaan vartalon liikkeellä. Rivakka askellus, ei vilkuilua sivuille, ei hidastamista saati pysähtymistä. Suorita. Kävele seuraavan laitteen luo tiukka ilme kasvoillasi. Suorita. Jne. Ehkä siinä samalla kävellessään voi vispata sitä sheikkeriä ja ottaa siemauksen, suuuuurieleisesti tietysti. Voihan se olla niinkin, että porukka on oikeasti vaan niin keskittynyttä salilla, ettei muulle ole sijaa. Näyttävät siksi niin tiukkailmeisiltä. Hyvä kai se niinkin. Kuitenkin monesti siinä sarjojen välissä katse viipyilee, pälyilee ja näyttää jotenkin aika aralta. Ihan kuin salaa, kun kukaan ei huomaa. Kun joku katsoo, otetaan ylväs ryhti ja tiukka ilme.

Toinen, jotenkin tosi huvittava juttu liittyy kuntosalien pukuhuoneeseen. Siellä kun on rivissä kymmeniä pukukaappeja, leveydeltään n. 40cm. Siinä kaapin edessä penkillä istuu joku, vieressään ehkä laukku ja juomapullo. Ja voi kamala, ai hirveä, jos jollain on siinä hänen vieressään omat kamansa. Tämän istumassa olleen leidin on tehtävä tilaa, jotta viereiselle kaapille suuntaava mahtuu kamojensa luo. Sitä voivottelun määrää, ”Ai kamala kun mä olen tähän levittäytynyt! Mites mä nyt tällä tavalla, kato nyt kun mä vien niin paljon tilaa. Anteeksi, anteeksi, oi voi voi, voi voi..ai ai…”.

No hei ihminen, naisen takapuolen leveys on arviolta noin, öö… olkoon vaikka 50cm siinä istuessa. Eli edes sun perseesi ei mahtuisi välttämättä siihen oman kaappisi oven levyiselle alueella. Saati sitten, kun laitat siihen vielä viereen repun. Et sä ole levittäytynyt kaikkialle, sä et vie liikaa tilaa! On aika luonnollista, ettei normaalikokoinen tai sitä suurempi ihminen tavaroineen mahdu istumaan alle puolen metrin levyiselle kaistaleelle. Vai saako ensi kerralla sanoa, että juu, kamala kun tosiaan oletkin levittäytynyt. Pitäiskös sun vähän laihduttaa? Siinä samalla voisi hiukan nipistää perskannikasta.

Noin. Tästä tekstistä mahtoi tulla aika angstinen ja kiukkuinen. Ei ollut tarkoitus. Kunhan huvittaa. Shake it babe shake it, antaa hyllyä vaan. Pus.