Karitsaloota ja muutama valistunut arvaus
Olen koukussa avokadopastaan! Löysin sen anteeksiantamattoman myöhään (voi, niin monia hukkaan heitettyjä kuukausia ilman tuota herkkua), mutta sitäkin innokkaampi ”jälkibuumilainen” olen ollut. Herätyksen jälkeen kyseinen pasta on kuulunut meidän ruokapöytään vähintään pari-kolme kertaa kuussa. Siksipä olinkin ihan intopiukeana kun Alexander ja Hanna Gullichenin Safkaa2 löytyi viikonloppuna synttärilahjapussista. Paria reseptiä siitä olen jo ehtinyt testaamaan, viimeisimpänä nyt tänään tehty karitsaloota.
Ihan putkeen ei loota mennyt. Reseptissä ei tosin ole mitään vikaa, kokki lähti vain liikaa soveltamaan 🙂 Mikämenipieleen -pohdinnan jälkeen oheinen lista syntyi seuraavaa kokkauskertaa silmällä pitäen:
- Ei ole ok vaihtaa karitsalootan pääraaka-aine, karitsan jauheliha, naudan paistijauhelihaan. Ei, vaikka lähikaupasta oikeaa jauhelihaa ei löytyisikään. Siis jos haluaa tehdä karitsalootaa, eikä nautalootaa.
- Kannattaa pysytellä pienemmissä makaroneissa. Raakana uuniin laitetut fusillit eivät kypsy puolessa tunnissa ja 180 asteessa. (Pienien makaronien parempi toimivuus tässä lootassa on valistunut arvaus)
- Jos pitää lootaa uunissa puolen tunnin sijaan kokonaisen tunnin, tulee siitä kärähtänyt loota. Ei siis kannata tuplata paistoaikaa, vaan valita oikea makaronilajike. Tämäkin on vain valistunut arvaus. Parempi kauhan heiluttaja olisi varmaan laskenut oikean kypsymisajan ja -lämpötilan tällekin lootalle.
”Karitsa”loota valmistuu.
Päivän parhaat:
* Nautaloota: muuta ei ollut tänään illalliseksi tarjolla.
* Ruoanlaitto: kaikesta huolimatta älyttömän hauskaa!
* Aivojumppa hyötyliikuntana: Jos kieliopillisen ongelman ratkaisuyritys ylläpitää yleiskuntoa, olen kohta kovassa kunnossa.Tänä iltana tuli vietettyä useampi tovi pohtien, taivutetaanko ”loota” d:llä vai t:llä eli ”loodan” vai ”lootan”. Päädyin jälkimmäiseen, mutta sekin oli vain valistunut arvaus.