Niitä merkityksellisimpiä päiviä
Kun minun ja rakkaan esikoisemme elämänmittainen yhteiselomme (ehkä) alkoi, oli oikein kaunis, lämmin, poutainen elokuun päivä. Jos ei nyt lasketa sitä punktiokeissiä ja pikku pakastinhommaa tässä välillä.
Minä olin viettänyt ihanan rentouttavan kesäloman, palannut töihin intoa puhkuen, ja jännittänyt hirveästi, minkälaiseen ajankohtaan luonnonkiertoon tehtävä alkionsiirto osuu työkalenterissani. Olemme juuri saamassa siunausta suurelle projektille, jonka vetovastuussa minä olisin, ja minulla kävi mieletön tuuri, etten joutunut perumaan mitään siihen liittyvää neuvottelua lääkärikäyntieni vuoksi.
Tulta päin, olen ajatellut, tällaisia mahdollisuuksia minä en peru siltä varalta, että saatan ehkä tulla raskaaksi.
Rakas esikoiseni, jos sinusta tulee tekoprosessisi kaltainen, lienet ahkera ja tunnollinen, mutta kuitenkin aika huoleton tapaus. Voi nimittäin sanoa, että sinua on tekemällä tehty ja odottamalla odotettu, mutta toisaalta, muka-niin-huolellinen äitisi unohti muun muassa testata ovulaatiota ja aloittaa Lugesteronit ajoissa tätä alkionsiirtoa odotellessa.
Lampsin poliklinikalle nimittäin rennompana, kuin koskaan aiemmin, sillä tiesin vallan hyvin, mitä oikein on odotettavissa. Vähän ultrataan ja mittaillaan, blaa blaa. Ikävin osuus on kärsitty jo keväällä, ja nyt vaan vähän vilautan tätä mallikelpoista värkkiäni.
Noh, kävi sitten niin, etten osannut kertoa lääkärille, monesko kierron päivä on menossa, enkä myöskään osannut sanoa, käskettiinkö minun käyttää Lugesteronia. Ei kai nyt vielä ainakaan, pohdin ääneen, kyllä minä sen sentään olisin muistanut.
En osannut kertoa, mitä LH-testi on näyttänyt, koska unohdin ihan totaalisesti alkaa tekemään niitä. Kiertoni on niin pitkä, että ei kai se ovulaatio nyt vielä päiväkausiin ole!
Eihän…? Kuulin päästäväni valkoisen valheen ja toivoin, etten saa tästä freudilaisesta lipsahduksesta mitään paheksuvaa merkintää OmaKantaan. Rouva ilmoittautunut PAS:oon eikä ole viitsinyt edes lukea ohjeita, näinköhän häneen kannattaa tuhlata verovaroja.
Testejä olisi näköjään pitänyt alkaa tehdä jo kolmea päivää aiemmin ja testeinä tulee mieluiten käyttää digitaalisia Clearbluen testejä, joita minä kipitin äkkiä hakemaan kaupasta. Ovulaatio löytyi kuitenkin parin päivän päästä, huh, ja Lugesteronit ehtivät myös melkein aikataulussaan, sillä aloituspäivänä luin erästä blogipostausta ja heti sen ekoista lauseista tajusin, että nyt on muuten lähdettävä h*lvetin kiireellä apteekkiin ja työnnettävä pilleriä sinne minne se kuuluu.
Ajoimme siirtoa varten tuntikausia, pääsin toimenpiteeseen etuajassa ja se oli ohi varmaan kolmessa minuutissa. No nyt näkyy hyvin, onpa hyvä kun sinulla on rakko täynnä, hoitaja kehui, ja minä yllätyin, että minulle voi tulla aidosti hyvä mieli siitä, että joku kehuu rakkoni täyttöastetta.
Tästäkin mieleenpainuvasta päivästä ja sen ajankuvasta kertovat aika osuvasti päivän luetuimmat uutiset: ykkösenä Omituisen näköiset oravat hämmentävät Korsossa: ”Ajattelin, että onkohan minulla takana liian rankka kesäloma”. Kyse oli valkohäntäisestä, Korson alueella asuvasta geenimutaatio-oravasta. Toiseksi luetuimpana oli ”Tehtävämme ei koskana pitänyt olla demokratian luominen” – 11 poimintaa Joe Bidenin tv-puheesta, jolla hän selitti Afganistanin sodan lopettamista ja Kabulin kaaosta.
Spotifyn top10:stä löytyy muun muassa Portion Boysin ja Matin ja Tepon Vauhti kiihtyy, joka on mielestäni niin hirveä, että se on hyvä. Se on värittänyt monia vuoden 2021 aikana vietettyjä ikätoverieni kolmekymppisiä, joita muuten on juhlittu rosee-tarhureiden, Spice Girlsien ja Ricky Martinin tuotantoa säästelemättä.
Isäsi piti ratissa tuntikausien Teams-palaveria pomonsa kanssa, ja minä kuuntelin Ajatusten lukemisen taito-kirjaa, jonka oppeja ajattelin testata ensisijassa isääsi. Kotimatkalla ostin Daim-tuutin palkintona itselleni tästä yhdestä elämäni tärkeimmistä saavutuksista, siis siitä, että olen urheasti kokenut tällaisenkin asian, ja uskalsin laskea, että jos tämä vihdoin toimii, niin sinä synnyt vapun jälkeen.