Vahva, järkevä ja mitä näitä nyt on

Ennen lapsettomuustutkimusten vaatimaa intensiivistä harjoittelua, minä pelkäsin kyynärpäästä otettavaa verikoetta. Ennen tätä, minulta oli otettu elämäni aikana kyynärpäästä verikoe vain yhden kerran. Ehkä siksi kyynärpään ronkkiminen tuntui puistattavalta, vaikka tiesinkin, ettei se satu.

Nykyään osaan käyttäytyä verikokeessa kuin normaalit ihmiset, vaikka molempien käsivarsieni suonet ovat piilossa ja se tuntuu ikävältä. Nyt piikitys on minulle HC-kamaa. Ajatus siitä on puistattava.

Pistosopastuksessa yritin peittää sen, kuinka pahasti säikähdin 2cm pituista neulaa. Eikö lääketiede ole vielä 2020-luvulla kehitellyt sirompaa truuttaa tätä varten??

Oli suuri pettymys, että opastuksessa pistettiin vain pahoinpidellyn näköistä lelupossua. Ehkä opastuksen tarkoitus oli tarjota ennemminkin henkistä tukea. Tai sitten ajatus piikittämisestä on vastenmielisempi minulle, kuin keskivertoihmiselle.

Kai minä olisin tarvinnut itsensä pistämisen normalisointia. En tietenkään osannut pyytää tätä ronskia otetta hoitajalta. Tein vain kiltisti kuten hän neuvoi. Ja tuijotin sitä hirvittävää neulaa. Kaksi senttiä.

Pistosta ei voi enää lykätä illallisen jälkeen. Tänään. On. Pistettävä. Nyt on se hetki, kun rankat lapsettomuushoidot alkavat.

Luen kuvallista Gonal-F-ohjetta. Luen sitä uudelleen ja uudelleen, vaikka kynää on äärimmäisen helppoa käyttää.

Istun hieman lysyyn, jotta saan vatsamakkarasta paremman otteen, ja kerään sisua. Olen halunnut kutistaa olemattomia vatsamakkaroitani teinistä saakka, ja nyt toivon, että olisin vähän lihavampi.

Olen istunut pöydän ääressä jo puoli tuntia. Nieleskelen itkua, mutta en sano siitä miehelle mitään.

En halua olla rankkoja lapsettomuushoitoja läpikäyvä ihminen, mutta en minä tällainen ahdistunut ihmisrauniokaan suostu olemaan.

Tuntuu, että tämä on niin pahassa ristiriidassa identiteettini kanssa, etten pysty pistämään. En vain pysty työntämään piikkiä vatsaani.

Mutta minähän olen vahva, järkevä ja kylmäkiskoinen nainen. Nainen, joka tekee rauhallisesti niin kuin täytyy, jotta saamme lapsen.

Nainen, joka pistää itseään silmää räpäyttämättä, jos sitä tarvitaan. Nyt, mitä ilmeisimmin, tarvitaan.

Ja niin painan sen kahden sentin mittaisen piikin vatsaani.

Se ei tunnu yhtään miltään. Ei kertakaikkiaan miltään.

En rehellisesti sanottuna huomaisi lainkaan, jos joku iskisi tuollaisen kylkeeni kadulla.