Syksyn saavutuksia ja suunnitelmia
Nyt kun valmistumisesta alkaa olla puoli vuotta ja kesä alkaa taittua syksyyn (lämpimään sellaiseen), on ollut aika asettaa hieman tavoitteita loppuvuodeksi. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen mulla ei jatku opinnot missään opinahjossa, mikä on tuntunut kieltämättä hieman oudolta. Aloitin opiskeluputken vuonna 2010 ja olenkin opiskellut näiden vuosien aikana kolme eri tutkintoa. Nyt sosiaali- ja terveysalalla, hoitajan työssä koen tekeväni ensimmäistä kertaa työtä, josta aidosti pidän. Aikaisemmissakin töissä olen toki viihtynyt, mutta esimerkiksi ravintola-alan töihin ajauduin aikanaan sattuman kautta, eli en ollut koskaan edes haavaillut ravintola-alan töistä. Mutta niin se elämä vaan kuljettaa.
Vaikka kovasti tekisi mieli taas lähteä opiskelemaan (ihme ja kumma, koska vannoin etten ala opiskelemaan hetkeen yhtään mitään), niin tällä hetkellä keskityn työntekoon ja panostan enemmän niihin asioihin, joihin ei ole viime vuosina riittänyt aikaa eikä ehkä niin mielenkiintoakaan. Kovasti olen surkutellut ja ehkä jossain määrin kierinyt jonkinlaisessa itsesäälissä sen suhteen, että salitreenaus ja terveellinen ruokavalio ovat olleet jo useamman vuoden pois pelistä. Aina vain pidemmäksi venynyt tauko salitreeneistä on vaikeuttanut uudelleen aloittamista ja hiljalleen myös huonommat ruokailutottumukset ovat palanneet. Näiden myötä myös kilot, jotka aikanaan sain karistettua, ovat palanneet. Opiskeluaikana yritin monen monta kertaa tsempata ja taisinkin aika monena maanantaina aloittaa homman alusta. Jossain vaiheessa homma meni jo enemmän asiasta stressaamiseksi ja lääkärikin suositteli, että siirrä suosiolla painonpudotusta siihen hetkeen, kun opiskelut on purkissa ja elämä tasoittunut.
Maaliskussa valmistuin lähihoitajaksi ja aloitinkin työt nykyisessä työpaikassani jo ennen valmistumista. Alkuun oli kyllä todella outoa, kun ei ollut mitään kouluhommia eikä tarvinnut mennä kouluun eikä harjoitteluun. Monta vuotta kuitenkin meni suhatessa koulu-työ-työharjoittelu rallia ja päivät venyivät monesti ympärypyöreiksi ja enemmänkin. Maaliskuusta lähtien mulla on siis ollut vain työ, ja vapaa-aikaa melko paljon enemmän kuin pitkään aikaan. Se mikä yllätti, oli väsymys joka tuli vasta kun kiireisimmät ajat helpottivat. Suurin väsymys tuli ehkä vasta valmistumisen jälkeen. Kevät meni siis vielä melkolailla palautuessa ja uutta työtä ja ammattia opetellessa. Kevään kohokohta oli valmistumisen lisäksi se, että pääsin töihin juuri sinne, mihin olin jo opintojen alussa tähdännyt.
Kovasti uhosin että heti kun valmistun, alkaa taas säännöllinen treenaus ja terveellinen ruokavalio yms. Tein sen yhden kuuluisan virheen, eli heti-mulle-kaikki-nyt ja kertalaakista kaikki uusiksi. Joillekkin (varmaan aika harvoille) tämä tapa voi toimia, mutta onneksi ymmärsin melko pian, että isoa muutosta eikä kaikkea voi heti laittaa uusiksi. Kevät meni lähinnä lenkkeilessä ja ruokailutapoja hiljalleen parannellessa. Myös pitkään vaivanneet uniongelmat ja huonosti nukutut yöt alkoivat helpottaa kevään edetessä. Vähentynyt stressi, liikunnan ja terveellisen ruoan lisääminen varmasti auttoivat siihen, että sain vihdoin nukuttua paremmin kuin vuosiin.
Kun hiljalleen kevään mittaan alkoin ymmärtämään, että kaikkea ei tarvitse muuttaa heti, alkoi tulostakin tulla hiljalleen. Aivan aluksi korjaantui nukkumishommat, oikeastaan ihan itsestään. Seuraavaksi aloin pistämään uusiksi ruokailutottumuksia, jotka olivat vuosien varrella lähteneet lipsumaan huonompaan suuntaan. Mun aamuihin on aina kahvin lisäksi kuulunut puuro, joka on ja pysyy vaikka syömiset ois muuten mitä sattuu. Se mikä mulla tuli ongelmaksi syömisten suhteen ”ruuhkavuosina” oli ylimääräinen herkuttelu ja huonot valinnat. Periaatteessa söin melko monipuolisesti kiireenkin keskellä, mutta aina oli joku syy ostaa karkkia, suklaata tai pullaa. Mikäpä olikaan mukavampaa vapaapäivänä kuin syödä kaikkea hyvää… Kun herkkuhetkiä mahtui viikkoon useampi ja liikunta oli lähes olematonta, ei ole vaikea arvata miten painon käy jos on yhtään helposti lihovampaa sorttia.
Keväällä koulun päätyttyä ehdin siis panostaa enemmän ruokailutottumusten muuttamiseen. Lähdin hiljalleen lisäämään kasvisten ja marjojen osuutta joka aterialla. Vähensin lähes päivittäistä herkuttelua noin kertaan per viikko. Vähentynyt stressi ja paremmin nukutut yöt helpottivat tässäkin. Hyvin levänneenä ja hyvällä mielellä ollessa on helpompi tehdä parempia valintoja. Reilu viisi kiloa sain kevään aikana pudoteltua jo pienillä muutoksilla. Tällä hetkellä syömiset ovat jo aivan eri luokkaa kuin vaikka vielä vuosi sitten. Ruokalutottumusten muuttamienkin on ottanut aikaa, mutta nyt se alkaa jo sujua kuin itsestään. Kaupasta tulee automaattisesti ostettua paljon terveellisempää ja monipuolisempaa ruokaa. Pyrin syömään viisi ateriaa päivässä tasaisin väliajoin. Edelleenkään en ole aivan ehdoton syömisten suhteen, enkä kiellä itseltäni mitään. Välillä tulee viikkoja, jolloin niitä herkkujakin saattaa tulla useampana päivänä, mutta överiksi homma ei ole kevään jälkeen mennyt.
Kun lepo ja ravintoasiat alkoivat olla kohdillaan, en edelleenkään saanut tarpeeksi kipinää liikkumiseen. Lenkkeilyä toki olin jo keväästä (tai oikeastaan talvesta) asti harrastanut jo aiempaa enemmän. Salitreenit ja ryhmäliikunta eivät oikeen ottaneet tulta alleen, koin että jonkinlainen kynnys oli kasvanut vuosien saatossa. Koin suorastaan ahdistivaksi ajatuksen lähteä salille, vaikka aikaisemmin treenasin viikottain ja homma oli osa arkiruutineja. Onneksi sain apua Kuntokeskus Fysiomotionin Anulta, jonka luona olenkin nyt kesästä asti käynyt mentaalivalmennuksessa. Korvien väli tarvi todellakin treeniä, ja olen kokenut tosi paljon hyötyä näistä tapaamisista. Nyt syksyllä olen mukana pienryhmävalmennuksessa Fysiomotionilla. Olen asettanut muutamia henkilökohtaisia tavoitteita nyt syksylle ja loppuvuodelle liittyen elämäntapamuutoksiin. Ensimmäisenä tavoitteena on lisätä liikuntaa ja arkiaktiivisuutta. Tämä ei tarkoita sitä, että heti pitäisi olla se neljä salitreeniä ja neljä aerobista viikossa, vaan lähden hiljalleen nostamaan liikunnan määrää. Muina tavoitteina on vielä hioa ruokailutottumuksia ja lepoasioita. Paino saa tietysti vielä laskea kovasti, mutta tämä varmasti tapahtuu kun hommat alkavat edistyä. Onneksi ei ole kiire, koska kyse on pysyvistä elämäntapamuutoksista, jotka eivät tapahdu yhdessä yössä :) Jo pienillä muutoksilla saa aikaan freesimmän olon ja se näkyy myös naamasta :)
