Mä en voi olla sun kaa kun sä oot liian ihana

Kuinka paljon tuo universumi nyt vitsailee mun kustannuksella, kun ystävänpäivänä haaveilemani ihana mies soittaa mulle ja kertoo, että ei voi olla mun ystävä, koska ajattelee musta vielä enemmän. On kuulemma vaikeaa olla mun vaikutuspiirissä, kun tahtoo kumminkin koskettaa. Eikä voi. Kun maailma on välissä. Sama mies sai mut melkein rakastumaan itseensä päivää ennen joulua ja heti sen jälkeen murtumaan ikävästä, kun hän veti ikkunat ja ovet kiinni. Pelästyi tunteitaan. Ja mä vielä inhoan sitä Last Christmas -biisiä niin kauheesti jo ennestään.

Kyllä mä sen ymmärrän, tämän hänen ratkaisunsa, kun kerta oon niin fiksu ja elämäntaitoinen, mutta miksi taas tämmöinen mun kohdille? Vaikkapa, niin kuin sanoin hänelle puhelimessakin, en sure enkä kadu mitään. Miten vois olla mutrusuuna siitä, että on saanut viettää edes joitain hetkiä hyvän ihmisen seurassa.