Vuosi 2019 kuvina

Vuonna 2019 en ehtinyt kovin paljon kirjoittaa blogia. Paljon muuta sen sijaan ehdin. Oli kaunis vuosi. Kaunis ja elämäntäyteinen. Tässä siitä muutama kuvamuisto.

potilas

Katsoin elämäni toista kertaa, kun lapseni nukutettiin. Minä olin luottavainen, kuten aina olen länsimaisen lääketieteen edessä, mutta potilas itse luonnehti kokemusta traumaattiseksi.

talven aurinko

Ihastelin kaunista ja hienoa talvea. Olen lumen ja pakkasen ystävä.

Sirpa Kähkönen, Hietakehto

Luin Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan ja se oli yksi elämäni ihanimmista kokemuksista. Että joku on kirjoittanut kotikaupungistani ja sen ihmisistä noin! En enää nykyään osta kirjoja entiseen tahtiin (minulla on melko mittava kotikirjasto) ja nämäkin Kuopio-sarjan kirjat lainasin kirjastosta – mutta nyt haluan ne kyllä omaksenikin. Ja tuleville polville muistoksi juurista.

Kiki Smith, Procession

Vuoden hienoja taide-elämyksiä: Kiki Smithin Procession Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella.

RannallaRannan kivet

Käyskentelin pitkin vuotta erilaisilla rannoilla. Rakastan kotimaamme järven- ja merenrantoja.

Muraali

Reissasin. Myönnetään: rakastan myös kotimaan matkailua, jota onneksi saankin työni puolesta tehdä jonkin verran. Muraali ilmestyi silmieni eteen täytenä yllätyksenä viime talvena Kemissä.

PatsasSaari

Koin paikoin melko ajatuksia herättävääkin erillisyyttä. Koin olevani saari.

ProseccoDisko

Juhlin ystävien seurassa. Ai, kuinka rakastankaan juhlia.

KiviNuputHöytyvät

Ihmettelin ja ihastelin luonnon muuntumisleikkiä vuodenaikojen vaihtuessa. Osin työnkin puolesta, minä onnellinen hyväkäs.

LukijaKirja kynttilän valossa

Luin, luin, luin. Kuuntelin myös paljon äänikirjoja, mutta vain lenkillä, julkisissa kulkuvälineissä ja pihahommia tehdessäni. Paperikirja on edelleen lempikäyttöliittymäni.

Uimari

Rakastin kesää. Kuopus oppi uimaan.

Tukholma

Matkustin Tukholmaan, joka on aina oleva minun kaupunkini.

Protuleiri

Saattelin esikoisen Prometheus-leirille ja hain sieltä reilun viikon kuluttua uudenlaisen, säkenöivän nuoren ihmisen.

RuukutVisitors

Sekosin ehkä vähän Ateneumin Hiljainen kauneus -näyttelystä ja Ragnar Kjartanssonin Visitorsista Kiasmassa.

Villa Tjockis

Kävin uskomattomissa paikoissa.

OmenatKriikunat

Hullaannuin syksystä, kuten joka vuosi.

TyöYö

Tein sopivasti töitä. Välillä aika paljon ja pitkiäkin päiviä, mutta itselleni sopivasti. Osasin myös huilata.

Iltalenkki

Opettelin käymään lenkillä iltaisin, lasten nukkumaanmenon aikaan. Sellainen ei käy minulta luonnostaan, kun tapaan olla iltauninen. Mutta muunlaisiakaan aikoja ei tahtonut löytyä.

Alkukeitto

Söin ihania aterioita, muun muassa erään alkukeiton, joka räjäytti tajunnan.

Joulun valot

Koin ensimmäistä kertaa elämässäni lievää ahdistusta marraskuun pimeydestä, mutta sitten saapui kaunis ja rauhallinen joulu valoineen, juhlineen ja ihaninen, hitaine päivineen. Toivuin pitkästä, väsyttävästä syksystä ja suuntasin katseeni valoon.

Kommentit (2)
  1. marika poluilta
    7.1.2020, 09:00

    oih ja voih; en ole yhtään huomannut että olet päivittänyt blogiasi, täällähän on vaikka mitä!
    (aiemmin päivittyi omaan lukulistaani, nyt ei näköjään syystä tai toisesta)

    Ja ihana vuosi sinulla – teillä – näyttää olleen.

    1. Oli kyllä jotenkin erityisen ihana vuosi. Kunpa tästä uudesta tulisi jokseenkin samanlainen.

      Yritän ehtiä taas kirjoitella; on ollut ikävä tätä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *