Neljä minua
Tavallisena arki-iltana tarvittaisiin ainakin neljä minua.
1) Yksi tekemään koti- ja metatöitä edes sen verran, etteivät huusholli ja koko elämä luisu täydelliseen kaaokseen. Se käy isossa perheessä ja isossa talossa yllättävän nopeasti.
Ihan jokaisena arki-iltana, välillä kello 17-20, täytyisi ehtiä vähintään tyhjentää ja täyttää tiskikone, pestä ja ripustaa koneellinen pyykkiä, imuroida aina joku osa talosta, yleensä keittiö tai eteinen. Raivata kamakinoksia edes joltakin nurkalta. Etsiä käsiin juttuja, joita tarvitaan ihan kohta tai huomenna. Viedä mennessään ja tuoda tullessaan. Pestä vessanpöntöt tai edes toinen.(Pieniä poikia ja niiden kavereita pyörii nurkissa…) Käydä kaupassa ja ehkä valmistaa seuraavan päivän iltaruoka etukäteen. Täyttää kolme lomaketta, vastata viiteen sähköpostiin ja Wilma-viestiin, osallistua muutamaan WhatsApp-keskusteluun ja maksaa parit laskut. Jii än ee. Kaikenlaista askaretta ihan joka illalle, jos vain ehtisi.
2) Toinen Sanni tarvittaisiin tietenkin lasten palvelukseen.
Hakemaan kuopusta päiväkodista. Soittelemaan koululaisille ennakkovaroituksia (”Olen tulossa, siivotkaa viimeistään nyt välipalan jäljet pois.” ”Puoli tuntia treeneihin lähtöön, hankkiudu kotiin.”). Raivaamaan yleensä 3-5 lapsen / nuoren iltapäivätouhujen jäljet väliltä parkkipaikka – keittiö…
…jotta pääsisi laittamaan nälkäiselle poppoolle ruokaa. Kyselemään läksyt ja kuulumiset. Haalimaan erilaiset harrastuskamat kasaan. Kuskaamaan milloin minnekin. Odottelemaan ja olemaan passissa. Kannustamaan ja mahdollistamaan. Riitoja setvimään ja elämänviisauksia latelemaan. Lohduttamaan ja voimauttamaan. Kaveriksi katsomaan Pikku Kakkosta. Patistamaan suihkuun, iltapalalle, hampaita harjaamaan, seuraavan päivän kamoja valmiiksi katsomaan. Ja sitten lopulta iltasatua lukemaan, peittelemään ja silittämään. (Joskus pikaisiin hälytystehtäviin myös yöaikaan.)
3) Kolmas minä hoitaisi ei-aivan-päivänpolttavat, mutta tuiki tärkeät hommat talossa ja puutarhassa.
Töiden jälkeen hän vaihtaisi lamput ja sulakkeet. Naulaisi, liimaisi ja kiinnittäisi repsottavat nurkat. Viimeistelisi (tai alottaisi) remontteja. Veisi lastin kaatopaikalle. Järkkäisi kausivaatteet pestyinä vintille, toisi ajankohtaan ja ikäkauteen sopivia kuteita vintiltä käyttöön. Kierrättäisi. Miettisi säilytys- ja sisustusratkaisuja. Kastelisi kukat, puunaisi saunan ja pesisi ikkunat, joihin kukaan ei ole kajonnut kai vuosiin.
Hän leikkaisi nurmikon, tasoittaisi pensasaidat, kitkisi rikkaruohot, poimisi marjoja ja keräisi hedelmät säilömistä varten. Hän siistisi pihan yksityiskohtia ja istuttaisi uusia perennoja. Talvella hän huolehtisi lumitöistä, uunien lämmityksestä ja omenapuiden karsimisesta ajallaan.
Ja kevään tullen hän petsaisi ulkorappuset ja puutarhakalusteet, kuinkas muuten. Ihan joka illalle piisaisi talkkarinhommia.
4) Neljäs Sanni. Hänellä olisi omaa aikaa.
Hän huolehtisi itsestään. Kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Hän kävisi kolmesti viikossa jumpassa: kerta lihaskestävyyttä, kerta aerobista, kerta kehonhuoltoa. Hän istuisi naisystäväporukalla kansankylpylän saunassa ja pulahtaisi avantoon. Hän kävisi juoksemassa, kävelemässä ja metsässä samoilemassa.
Hän ennättäisi konsertteihin, taidenäyttelyihin, elokuviin ja teatteriin. Hänellä olisi aikaa lukea, kirjoittaa ja ajatella. Hän tapaisi kavereitaan ja tekisi vapaaehtoistyötä järjestössä. Puuhaisi yhteisiä juttuja puolisonsa kanssa ja saattaisi joskus neuloa.
Hänellä olisi joka ilta tuokio ihan vain itselleen, ja siitä syystä hän jaksaisi kaiken muunkin tuosta vain.
– – –
Niinpä niin. Silkkaa utopiaa. On yksi Sanni, joka ennättää yhden arki-illan aikana tehdä 1-2 asiaa kolmesta ensimmäisestä sektorista – tai jos jättää niistä 1-2 tekemättä, niin ehkä yhden nelossektorista.
Näillä mennään, huvikummussa eletään ja kesälomaa odotellaan.