Kun menet yli oman mukavuusalueesi, menestys on taattu. Kun sitkeästi yrität luovuttamatta, olet paikkasi ansainnut. Mitenpä sitä paremmin kuvailemaan. Fiilis on huikea. Eivät olleet turhia ne viikot, kirjastossa vietetyt tunnit ja ahdistuneisuudesta aiheutuneet itkukohtaukset. Voi itsestään ylpeänä sanoa, että vihdoin minä, olen yksi niistä 133 valitusta. Kokeesta puheenollen, vaikea sanoa mitä tuli tehtyä oikein. Taktikoimalla pisteitä? En ole erityisesti ikinä loistanut missään menestyksellä, mutta useimmat asiat mitä teen, menevät juuri niin kuin olen päättänyt, tahdonvoimalla. Koe oli kuitenkin vaikea ja pisterajat olivat 10 pistettä korkeammalla kuin pari vuotta sitten. Toissakevät meni lukemisien suhteen ihan pöpelikköön ja siitä oppineena vihdoin tavoitteessa. Haluaisinkin jakaa muutaman jutun, missä paransin vuodentakaiseen verrattuna..

Lepo ja tauot Lukemisen loppuvaiheessa annoin itselleni taukoja heti kun siltä tuntui, myös silloin kun oikeasti laiskotti. Se kannatti. Liika armottomuus ei oikeastaan auta missään.

Varaa aikaa ja rauha tekemiselle. Itse olin poissa työelämästä kokonaan tammi-toukokuun ajan, kun kotiasuminen sen mahdollisti. Työt olisivat yksinkertaisesti vain rajoittaneet mahdollisuutta lukea joustavasti, varsinkin koska tiedän etten pysty lukemaan sellaisen paineen alla missä ajankäyttö on suunniteltava kellontarkasti. Lisäksi, aloita ajoissa. Luin muistaakseni pääsykoeteoksen ensimmäistä kertaa tammikuussa maistellen mitä jäi edelliseltä keväältä päähän.

Opettele yksityiskohdat. Hallintotieteiden kokeessa pelkkien oikein-väärin väittämien arvioiminen oikeiksi ei riitä, vaikka olennaisimmat pisteet niistä saakin. Opettelin siis kokeeseen kaikki mahdolliset käsitteet, listaukset ja luettelot muistilappujen avulla.

Syksyllä odottaa siis iki-ihana Tampere!