what’s going on

Ei kerennyt meikäläinen tänne paljon kirjoitella kun lokakuu tahtoi jo tulla. Syyskuu meni suurinpiirtein viikko kerrallaan hyppien, juurikaan mitään maininnan arvoista taakseen jättäen. Jokatapauksessa täällä ruudun takana kirjoittelee vuoden lisää, päälle viikko sitten ikääntynyt kahdenkymmenen paremmalle puolelle siirtynyt nainen. Synttäreitä ei tullut vietettyä sen kummemmin kuin sukulaisten ja toisen puoliskon perheen kanssa kakkukahvien merkeissä, sekä jälkikäteen illallistamalla tädin ja Rosé-viinin kera. Kiteytettynä syyskuuhun kuului lähinnä uuden päivävoittoisen rytmin hakemista, pyöräilyä Vierumäen maastossa, lenkkeilyn ilon ja rytmin löytämistä sekä parempia salitreenejä, pitkiä bussimatkoja ja odottamista sekä jatkuvaa pukeutumis- ja pakkauskriiseilyä. Kaiken tämän hakemisen jälkeen, october, be better. Suo minulle uusia kivoja syksyvaatteita ja hikisiä treenejä jiienee. That’s all I need. Enää kuitenkin vain pari luentoa Tampereella jäljellä tähän erään, sitten toivottavasti viimevuoden tapaan pääsykoemateriaali alkaa tehdä ilmestymistään jotta siihenkin pääsee sisälle ennen joulukuussa jatkuvia avoimen opintoja. 

Varsinaista ohjelmaakin loppuvuodelle on suunnitteilla, sillä torstaina bussin nokka suuntaa kohti Helsinkiä ja marraskuulle buukattuna lennot Kööpenhaminaan ja sieltä eteenpäin Malmöön katsomaan rakasta ystävää. 

Minun päiväni jatkuu kuitenkin pian automatkalla Kouvolan kautta Tampereelle ja illalla ajattelin suunnata vielä Pyynikille iltalenkille jos sääennuste sen sallii. Suunniteltiin vielä hakevamme Fafa’sista jotain vatsantäytettä iltapalaksi. Siinä luultavasti riittämin tämän päivän onnellisuudelle. Pitää muistaa nauttia ja tehdä niistä mitättömältäkin tuntuvista arjen kohokohdista itselleen mukavia.