Oman 32-vuotissyntymäpäiväni kunniaksi kerron teille nyt vihdoin miten miniherra numero kahden synnytys alkoi, meni ja eteni. Vertailun vuoksi Maxin synnytyskertomus ihan tiivistetysti:
Max syntyi viikon etuajassa, spontaanisti. Ekoista supistuksista meni noin 13 tuntia. Ponnistusvaihe ei kestänyt kauaa, mutta kätilö päätyi tekemään episiotomian. Kaikki meni mielestäni oikein hyvin. Olen siis kirjoittanut Maxin synnytyksestä aiemmin oman kertomuksensa, jos haluatte käydä lukaisemassa 😉

Sitten itse asiaan! 🙂  Mulla ei oikeastaan ollut minkäänlaisia synnytyksen alkamistuntoja eikä supistuksia vain raskas olo aina iltaisin jo toista viikkoa. Laskettu päivä oli ohitettu muutama päivä sitten ja Max oli syntynyt spontaanisti viikkoa ennen omaa laskettua aikaansa. Olin valmis synnyttämään, sillä Juho oli sopinut pitävänsä Maxilta käyttämättä jääneet kaksi isyysvapaaviikkoa alkaen maanantaista 4.5. Kyselin instagramissani seuraajiltani hyviä vinkkejä synnytyksen käynnistämiseen. Erilaisten liikkumismuotojen lisäksi joita olin jo kokeillut ehdotettiin taatelien ja tuoreen ananaksen syömistä sekä vadelmanlehtiteen juomista. Päätin kokeilla! Silloin laskettuun aikaan oli siis muutama päivä. Liekö näistä ollut apua sillä..

Lauantaina 2.5: (kolme päivää lasketun ajan jälkeen)

Klo noin 22.40
Tunsin ensimmäisen kunnon supistuksen. Heti ensimmäisen jälkeen tiesin, että nämä on niitä oikeita supistuksia, mutten tiennyt mahtavatko jatkua. Niitä kuitenkin alkoi heti tulemaan tasaisesti ensin noin 5 minuutin välein. Ne olivat ihan siedettäviä. Huipun saavutettuaan ne hävisivät kokonaan ja supistusten välillä pystyi aina hyvin rentoutumaan. Pyysin Juhoa soittamaan vanhemmilleen, jotta tulisivat Maxin kanssa meille yöksi.

Klo 00:30
Takana melkein pari tuntia säännöllisiä supistuksia muutaman minuutin väleillä Soitin synnytysosastolle kysyäkseni joko minun pitäisi tulla. Synnyttäjien päivystysnumerosta mukava nuori nainen kyseli rauhallisesti voinnistani ja sanoi, että tietäisinkö supistuksista, koska pitäisi tulla, koska en ollut enää ensikertalainen. Sanoin, että ehkä olen vielä kotona niin synnytys olisi varmasti käynnissä ja puoliso pääsisi heti mukaan.

Klo 1:15
Naureskelimme Juhon ja hänen vanhempiensa kanssa, että koskahan sinne mahtaa viitsiä lähteä. Muut paitsi minä olivat sitä mieltä, että kannattaisi lähteä jo. Pelkäsivät varmasti, että vauva syntyy eteiseen 😅 Muutaman napakamman supistuksen jälkeen olin samaa mieltä ja ilmoitin synnärille, että nyt tullaan. Minut toivotettiin tervetulleeksi.

Klo 01:45
Juho jätti minut HYKSin naistenklinikalle eteen ja jouduin kyykkimään jo siinä kohtaa maassa kunnes pystyin taas kävelemään. Juho lähti parkkeeraamaan autoa ja itse menin ilmoittautumaan. Jouduin odottamaan ainakin vartin ennen kuin minut haettiin, sillä supistuksia ehti tulla ainakin kaksi kymmentä joiden aikana kyykin maassa.

Noin klo 2:00:

Kätilöni haki minut odotusaulasta ja kävelimme synnytyssaliin tarkistamaan tilanteen, jotta Juho pääsisi mukaan jos synnytys olisi tosiaankin käynnissä. Ja olihan se, olin kuusi senttiä auki!

Kätilö kyseli synnytystoiveistani ja sanoi, että vauva ei ole vielä laskeutunut ja on aika korkealla, jolloin synnytyksessä saattaa vielä kestää. Kerroin, etten ole lääkkeellistä kivunlievitystä vastaan, mutten koe sitä välttämättä tarvitsevani. Halusin jumppapallon ja ilokaasua, mutta sit ei enää auttanut ilokaasu eikä jumppapallo, kun lapsivedet ja tulppa poksahti siihen jumppapallolle varmaan about puol kolme, sit alkoi supistukset tuntumaan. Jouduin hiukan jopa huutaa ääneen, joka supistuksella vaikka olin ihan maksimi ilokaasuissa ja upotin kynteni Juhon käteen, jotenkin tuntui et siitä ois apua. 😀 Halusin epätoivoisesti epiduraalin. Kätilö tsekkas tilanteen ja hämmästyi itsekin, koska vauva oli laskeutunut tosi nopeasti. Hän kysyikin, että haluaisinko tai tunnetko tarvetta ponnistaa, koska ei ehkä ehditä laittamaan epiduraalia. En edes tiedä koinko tarvetta ponnistaa, koska halusin kivunlievitystä niin kovasti 😀

Onneks just vielä ehdin saamaan spinaalin, johon kätilö sitten vaihtoi epiduraalin. (koska epiduraalissa kestää kauemman, että alkaa vaikuttaa.) Sain ehkä 20 minuuttia nauttia olosta ilman supistuksia, kun tunsin, että nyt todellakin tunnen tarvetta ponnistaa ja myös aloin tuntemaan vaimeita supistuksia.
Ponnistusvaihe kesti noin 12 minuuttia. Kätilö antoi koko ajan ohjeita et nyt himmaa ja nyt kaikki peliin. Ja tein työtä käskettyä hyvin keskittyneesti, kunnes hän oli viimein ulkona tasan klo 4!

Täytyi kyllä kiitellä tuota ihan huikeata kätilöä tuosta suorituksesta, sillä hän oli ohjaillut ulos varsin näppärästi 4430 grammaa ja 52 senttiä, jonka päänympärys oli 37cm. Huh hei! Eikä tullut tikkejäkään ollenkaan ☺️ Oon ihan varma, että se oli hänen ansiotaan, sillä tällä kertaa pystyin jopa hiukan tajuamaan mitä ponnistusvaiheessa tapahtui.

Koska tämä minimies oli varsin isoposkinen ja kilon potrampi poika kuin Max ja minulle oli diagnosoitu raskausdiabetes, vauvan sokereita päätettiin seurailla pidemmän aikaa vaikka näyttivät hyvältä ja minun sokeriin olivat raskausaikana erittäin täydelliset. Saimme viettää Juhon kanssa neljä tuntia synnytyksen jälkeen synnytyssalissa ja syödä aamupalan, kunnes minut ja pienikäärö tultiin hakemaan pyörätuolilla osastolle ns.salonkiin, jossa pitää hetki odottaa ennen kuin siirretään potilaskuljetuksella perhepesähotelliin. Juho siis joutui lähtemään kotiin Korona- ohjeistuksen vuoksi ennen osastolle siirtymistä.

Vuorokauden aikana sokerit näytti hänellä tosi hyviltä ja oma olo oli loistava, joten pääsimmekin sitten jo heti seuraavana päivänä ennen puoltapäivää kotiin! Juhon vanhemmat hakivat minut ja vauvan, joten jälleennäkeminen uuden tulokkaan kera Maxin kanssa kotona oli hyvin tunteellinen hetki. Mutta siitä sitten lisää seuraavassa postauksessa! Koska tämä synnytys oli hurjan nopea käänteissään ja kesti vain viisi tuntia, ei tästä tapahtumasta ehditty ottaa juurikaan kuvia.

Annoin meidän kätilölle täyden kympin, kun minulta kyseltiin synnytyskokemuksesta kotiinlähtötarkastuksessa, koska kaikki oli mennyt niin hienosti itse ponnistusvaiheessa ja olin säästynyt tikeiltä ja episiotomilta. Paljon on kyselty postausta myös palautumisesta, joten sellainenkin on tulossa 🙂

Rakkaudella, Ninnu

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä ACOn kanssa

ACOn Mom&Child -kampanja haastoi mut pohtimaan mun omaa äitiyttä ja jakamaan positiivisia ja omakohtaisia kokemuksia äitiydestä. 

Moni ei ehkä uskoisi, etten ole haaveillut äitiydestä ennen äidiksi tuloa. Olikohan mulla, kolmen veljen siskona, jäänyt nukkeleikit välistä, kun näin ajattelin? Uskon kuitenkin, että lasten myötä kasvetaan äitiyteen ja äidiksi. Heti raskaustestin tekemisen jälkeen mikään muu ei ole ollut mulle tärkeämpää elämässä.

Äitiys on ollut mulle ennen kaikkea irtautuminen siitä, ettei ole enää oman maailmansa napa. On joku josta haluaa pitää huolta jopa paremmin kuin itsestään. Raskausaikana kysyin äidiltäni miten ihmeessä osaan huolehtia kenestäkään muusta ihmisestä kun tuntuu etten aina osaa pitää huolta itsestänikään. Äiti lohdutti minua ja sanoi, että kaikki tulee niin luonnostaan ja niinhän se tulikin! Olen niin huolehtivainen kanaemo, että usein vaikka olisi kuinka kova paikka, lapsieni tarpeet menevät omieni edelle ihan kuusnolla. 

Nautin kun saan nähdä lapsieni kasvavan ja kehittyvän, nauravan ja innostuvan. Ihanaa on tietysti myös läheisyys. Vauvan syöttäminen, taaperon pusut ja halit. Levottoman vauvan rauhoittuminen sydäntäni vasten. Taaperon tahmainen pieni käsi, jolla hän haluaa pidellä minua kädestä, lujasti. Se yksinkertaisesti, kun tunnet joka hetki olevasi lapsillesi tärkeintä maailmassa. 

Minulle lapset ovat myös tuoneet pelkkää positiivista levollisuutta, eivät kaltereita tai palloja jalkoihin. Olen edelleen sama minä ja ainakin tähän saakka olen pystynyt toteuttamaan itseäni enemmän kuin aiemmin. Olemme myös matkustelleet Maxin kanssa ja aikana  enemmän kuin koskaan ennen. Tunnen olevani enemmän läsnä ja koen olevani tasapainoisempi ja onnellisempi kuin koskaan aiemmin. 

Oman ja lapsieni ihon hellävarainen huolenpito on minulle tärkeää, sillä iho on ihmisen suurin elin. Iho suojaa meitä monelta asialta ja kulkee mukanamme koko eliniän, siksi siitä on pidettävä hyvää huolta. Ihonhoidon, vaipanvaihdon ja peseytymisen on oltava myös helppoa ja mukavaa, koska uskon senkin luovan lapsille tärkeää turvallisuuden tunnetta. 

Meidän kummallakin lapsella on ollut päivittäisessä käytössä ACOn Minicare Diaper Rash Spray , joka ehkäisee muun muassa vaippaihottumaa. Se on myös toiminut. Neuvolassa kehuttiin jo Maxinkin vauva-aikana, miten ongelmaton vaippa-alueen iho on, ja silloin kehuin tätä tuotetta myös neuvolatädille. Tuote levittyy todella helposti sprayn avulla.  Spray muodostaa iholle puoliläpäisevän kalvon, joka antaa suojaa ärsyttäviä aineita vastaan, vähentää vaipan aiheuttamaa hankausta ja estää vaipan aiheuttamaa punoitusta. 

Lisäksi meillä on ollut päivittäin käytössä jo useamman vuoden ACO Minicare Wash Lotion – pesuvoide, joka on kehitetty erityisesti lasten kuivalle ja herkälle iholle. Pesuvoide sisältää kosteuttavaa glyserolia ja pehmentäviä rasvoja, jotka suojaavat ihoa kuivumiselta. Erikoista on, ettei tuotteen kanssa ei tarvitse käyttää vettä, vaan se toimii ihan sellaisenaankin.

Viime syksynä tuotesarjaan lanseerattiin kaksi ihanaa uutuustuotetta Minicare Baby Oil -vauvaöljy ja Minicare Wash Mousse -pesuvaahto. Olemme käyttäneet vauvaöljyä kylpyvedessä, vauvan iholla ja vauvahieronnassa, sillä ensimmäisinä viikkoina hänen ihonsa oli kuiva ja hilseilevä. Tosi monikäyttöinen tuote! Minicare wash -mousse on minulle kiva uusi tuttavuus ACO Minicare Wash Lotion – pesuvoiteen rinnalle, joka on tullut meille jäädäkseen.

Lasten huikean hyvän Minicare -sarjan lisäksi ACOlta löytyy tuotteita myös meille äideille ja ihan kaikille naisille! Tämän kamppiksen yhteydessä sain testiin myös ACO Intimate Care -sarjan tuotteet, jotka olivat itselleni aivan uusia. Sarja sisältää Intimate Care Cleansing Oil -puhdistusöljyn, Intimate Care Cleansing Wash -pesunesteen, Moisturising Gel -kosteusgeelin, Soothing Cream -voiteen, ja Cleansing Wipes -puhdistusliinat. Sarjan täysin hajusteettomat tuotteet puhdistavat, hoitavat ja kosteuttavat herkkää intiimialuetta ärsyttämättä.

Ehdottomat suosikkini näistä tuotteista oli Intimate Care Moisturising Gel -kosteusgeeli, joka kosteuttaa ja viilentää herkkää intiimialueen ihoa ja Intimate Care Soothing Cream -voide, joka pehmentää intiimialueen ihoa pesun jälkeen ja jättää iholle suojaavan kalvon, joka estää ärsytystä ja vähentää hankausta. Olen ahkera sheivailija ja sekä kainaloiden että intiimialueeni iho on usein tosi herkillä muutama päivä sheivauksen jälkeen. Nyt muutaman kuukauden testauksen jälkeen voin kertoa, että olen löytänyt tuotteet, jotka rauhoittavat hieman ärtynyttä ihoa. Lämmöllä suosittelen muillekin ahkerille sheivaajille!

Kampanjaan kuuluu myös raskausajan suosikkituotteeni ACO Repairing Skin Oil -kuivaöljy, joka sisältää mm. Camelina sativa -öljyä, sheaöljyä ja B5-vitamiinia. Kuivaöljy sopii käytettäväksi esimerkiksi akne- ja raskausarpien häivytykseen tai raskausaikana estämään vaikeiden raskausarpien syntyä. Nopeasti imeytyvä öljy syväkosteuttaa ihoa ja sopii kaikille ihotyypeille sekä myös herkälle iholle. 

Itse käytin tuotetta raskausaikana estämään raskausarpien syntyä. Toki arpien syntyyn vaikuttaa myös oma kudostyyppi. Oli syy mikä tahansa minulle ei näiden kahden odotukseni aikana syntynyt raskausarven raskausarpea. Öljyilin ihan hullun lailla kasvavaa vatsaani aamulla illoin ja sain kulutettua monen monta purkkia. Tämän lisäksi olen huomannut, että olen saanut häivytettyä teini-iässä ilmestyneet kasvuarvet takapuoleni sivuilta. Uskon siis itse täysin tämän öljyn voimaan! 

Oon NIIN onnellinen tästä yhteistyöstä, koska ollaan pitkään ennenkin tätä yhteistyötä käytetty noita mun suosikkituotteita ja nyt pääsin testaamaan uusia ! 

ALEKOODI ACO-TUOTTEISIIN YLIOPISTON APTEEKIN VERKKOKAUPPAAN:

Yliopiston Apteekin verkkokaupasta saa -20% alennuksen ACO Minicare-, Miniderm- ja Intimate Care  -tuotesarjoista sekä ACO Repairing Skin Oil -tuotteesta. Kampanja on voimassa 1.6.-31.6.2020 välisenä aikana. Alennuksen saat koodilla NIINA20. 

Tästä linkistä pääset suoraan Yliopiston Apteekin verkkokauppaan ja kampanjatuotteisiin:

https://www.yliopistonapteekki.fi/kampanjat/aco-mom-child.html#utm_source=blog&utm_medium=niina&utm_campaign=acomc

Rakkaudella, Ninnu