Sanoitusraivarit, tai: The Beatles – Run For Your Life
Tänään totesin heti aamusta, että nyt on pakko ryhtyä äärimmäisyyksiin ja imuroida. Taustamusiikin valinta oli tietysti valtava projekti, mutta loppujen lopuksi päädyin The Beatlesiin. Klassista ja mukavan hilpeää kamaa jonka kuuntelusta tulee aina hyvälle tuulelle! Kiva ja turvallinen poikapoppoo jota äitiskin diggaa! Täydellistä siivousmusaa siis.
Mutta kuinkas sitten kävikään. Valkkasin kuunteluun myös harvinaisempia biisejä sisältävän kokoelmalevyn ja painoin playta, mutta imuri ei ollut ehtinyt vielä käyntiinkään kun jokin lyriikoissa sai minut pysähtymään ja höristämään korviani.
Well I’d rather see you dead, little girl
Than to be with another man
You better keep your head, little girl
Or I won’t know where I am
//www.youtube.com/embed/WfktSTXlku0You better run for your life if you can, little girl
Hide your head in the sand little girl
Catch you with another man
That’s the end ah little girl
Tässä kohtaa imuri oli jo unohtunut lattialle ja leukani oli loksahtanut auki. George, John, Ringo, Paul – mitä täällä oikein tapahtuu?! Hämmennyksestäni piittaamatta biisi vain jatkui eikä missään nimessä osoittanut paranemisen merkkejä.
Well I know that I’m a wicked guy
And I was born with a jealous mind
And I can’t spend my whole life
Trying just to make you toe the line
Ja siltä varalta, että viesti ei ollut vielä mennyt perille… kirkas miesääni, iloinen kitaranrämpytys taustallaan, avasi vielä kipaleen perimmäisen pointin oikein selväsanaisesti:
Let this be a sermon
I mean everything I’ve said
Baby, I’m determined
And I’d rather see you dead
No huh. Seksististen lyriikoiden kirjo ei siis enää yletä vain nykykappaleisiin, vaan klassikoistakin löytyy. Vaihdoin levyä aika äkkiä.
Mutta mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän teki pahaa ja ihan yrjötti. Parisuhdeväkivalta on järkyttävä asia. Lehdissä on säännöllisesti uutisia naisista, jotka entinen kumppani suhteen päätyttyä murhaa. Entinen tai nykyinen kumppani tappaa Suomessa vuosittain parikymmentä naista. Briteissä luku voi olla vuositasolla jopa satakaksikymmentä. Kysynpähän vaan: kenen mieleen tulee ikinä kirjoittaa kepeä popkipale tällaisesta aiheesta?
Nyt taisi käydä niin, että meikän The Beatles-fanitus päättyi kuin seinään. Ja imurointi, sekin taitaa jäädä huomiselle.