Naisten energiajuoma, tai: Tuotteiden sukupuolittamisesta
Nykymaailmassa on kummallinen tapa sukupuolittaa mitä moninaisemmat tuotteet. Sen lisäksi että esimerkiksi lasten vaatteiden sukupuolittaminen on jo täysin naurettavissa/pelottavissa sfääreissä, myös monia aiemmin neutraaleina pitämiäni tuotteita brändätään ja markkinoidaan enenevissä määrin nais/mies-akselille. (TJEU: Buzzfeedin lista 21 pointlessly gendered products – tuotteita ihmisille jotka tahtovat valita kynänsä sukuelintensä perusteella.) Tämän päivän typerin sukupuolitettu juttu on internetin syövereistä bongaamani, järkkypinkki She-energiajuoma.
Juomaa markkinoidaan jonkinlaisena naisten omana, muodikkaana energiajuomana. (Miten juoma voi olla muodikas, sitä en kyllä tiedä.) Kyseessä on ilmeisesti vastine “miehisille” perusenergiajuomille, koska ööö naiset tarvitsevat jotenkin erilaista energiaa? Koska ööö miehinen energiajuoma voisi vaikka tehdä minusta a) parrakkaan tai b) menestyvän liike-elämässä? Tai ehkä vaginani yksinkertaisesti vaatii pinkkiä sokerilientä toimiakseen kunnolla?
Tuotteen (tietysti kirkkaanpinkeillä) nettisivuilla kaveerataan silleen khuulisti: “Those odd moments occur every day, when you could really use a little extra energy. However, all that seems to be available are those typically male energy drinks, which are also absolutely bursting with sugar; not at all what a woman of the world like you wants. That is So Last Season!”
Lienee sanomattakin selvää, että tässä vaiheessa meikäläisen tekee jo mieli oksentaa pinkkiä glitteriä.
Sen lisäksi etten kertakaikkiaan ymmärrä sukupuolittamispakkoa, pidän tällaista tietynlaista mielikuvamarkkinointia myös melkeinpä halventavana. Tämä energiajuoma ja vastaavat tuotteet esittävät naiseuden jonkinlaisena pinkkinä pilvenhattarana, johon liittyvät olennaisesti lähinnä meikkaaminen, korkeat korot, shoppailu, meikkaaminen ja… mainitsinko jo korkeat korot? Ja pinkin? Ja meikkaamisen? Eikä sillä että näissä asioissa välttämättä mitään vikaa olisi, mutta kyllähän tässä ihan perkeleen ahdasta kuvaa meille tuputetaan.
Itse en ole koskaan kyseistä litkua maistanut, mutta törmäsin netissä kommentiin jossa kuvailtiin tuotteen sekä haisevan että maistuvan My Little Ponyilta sekä persikkakarkeilta liotettuna akkuhappoon. Että silleen. Olisikohan siinä tiivistettynä nykynaiseuden syvin olemus?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Ei sokerista ja kukkasista,
inkivääristä ja kanelista,
vaan muoviponeista
ja akkuhapossa lilluvista hedelmänameista.